Turvallista Pirkanmaata tekemässä: Vuoroesimies Jarkko

Esittelemme Turvallista Pirkanmaata tekemässä -blogisarjassa pelastuslaitoksen henkilöstöä ja kerromme heidän työstään sanoin ja kuvin.

 

 

Vuoroesimies Jarkko vaihtaa rooliaan joka toinen vuoro, tekee hengästyttävän määrän töitä vuorokauden aikana ja on siviilissä viisilapsisen perheen isä.

Koulutus ja työkokemus

Jarkko valmistui ylioppilaaksi vuonna 1999 ja pelastajakurssilta jouluna 2001. Sen jälkeen hän oli palomiehenä Lieksassa. Vuonna 2002 hän pääsi töihin Tampereelle. Keväällä 2005 Jarkko valmistui paloesimieheksi alipäällystökurssilta ja kesästä 2005 lähtien hän toimi esimiehen sijaisena.

”Suurimmaksi osaksi olin keskuspaloasemalla, mutta olen ollut esimiehenä myös Hervannassa, Linnainmaalla, Nokialla ja Pispalassa. Vuoden 2011 organisaatiomuutoksen myötä perustettiin vuoroesimiehen virat ja aloitin silloin vuoroesimiehen tehtävät. Saman vuoden kesällä sain sitten paloesimiehen viran. Se, että asemat ja miehet ovat tuttuja, helpottaa nyt vuoroesimiehen tehtävässä. Pystyn ajattelemaan esimerkiksi miehistön siirtoja asemien kautta, koska niiden arki on tuttua.”

Mitä ihmettä tekee vuoroesimies?

Vuoroesimies on toimenkuva ja Jarkon virallinen virkanimike on paloesimies. Keskuspaloasemalla on vuorossa kaksi paloesimiestä. Joka toinen vuoro Jarkko on asemapäivystäjänä, jolloin hän vastaa keskuspaloaseman työpalvelusta ja joka toinen vuoro hän on operatiivinen esimies (Rpi-101) ja yksikön esimiehen tehtävien lisäksi vastaa esimerkiksi harjoitusten vetämisestä. Vaikka asemapäivystäjä ei lähde hälytyksiin, ei hänkään saa levätä öitään rauhassa, vaan hälytyksen tullessa hän varmistaa, että yksiköt lähtevät hälytykseen. Joukkuelähdöissä asemapäivystäjä siirtyy Johto- ja viestikeskus Wiviin ja toimii siellä esimiehenä mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että asemapäivystäjä on asiantuntijana resurssien suhteen sekä varautuu että toteuttaa tukitoimintoja.

Vuoroesimiehenä Jarkko vastaa osaltaan itäisen pelastusalueen henkilöstöhallinnosta eli keskustan, Linnainmaan, Hervannan, Lempäälän, Kangasalan, Valkeakosken ja Akaan paloasemien miesten vahvuuksien ylläpidosta sekä kaikista poissaoloista virka-ajan ulkopuolella. Tämä tarkoittaa, että hän siirtelee miehistöä ja määrää heille asemapaikat. Jarkko vastaa keskuspaloaseman työvuorosuunnittelusta, muilla asemilla esimiehet tekevät sen. Kuitenkin Jarkko työvuoronsa aluksi tarkistaa, ketä on oikeasti rivissä milläkin asemalla. Hänen mukaansa haastetta on siinä, että tietyllä tapaa toiminta on keskuspaloasema-keskeistä ja kuitenkin tulisi ajatella kaikkia asemia tasapuolisesti. ”Jokaisella asemalla on omia erityispiirteitä, mutta kaikkialla tehdään kuitenkin samoja perusasioita ja kaikkialla on yhtä ammattitaitoista väkeä. Uudet kaverit laitetaan yleensä oppiin ensin keskuspaloasemalle ja sitten ehkä sivuasemille. Tämä on sitä henkilöstöhallintoa, joka kuuluu työhöni.”

Vuoroesimiehen työssä henkilöstöhallinto vie ison osan työajasta. Esimerkiksi, jos sukeltaja on pois vahvuudesta, pitää hänen tilalleen etsiä sukeltaja. Ja jos joku muista sukeltajista on merkitty yöksi sairaankuljetuksen puolelle, etsitään sitten hänen tilalleen uusi mies sinne. Eli pelkkä miesten siirtely ei riitä vaan erityistaidot pitää ottaa myös huomioon.

Tämä ehkä hieman monimutkaiselta kuulostava työkuva eri rooleineen ei ihan helposti aukea edes haastattelijalle.

 

Minkälainen työpaikka pelastuslaitos on?

”Mielenkiintoinen. Uralla voi edetä, täydentävää koulutusta voi hankkia ja saa toimia ihmisten kanssa. Työstä saa olla terveellä tavalla ylpeä ja usein työpaikan selvittyä, keskustelu kääntyy siihen. Kyllähän tämä työ ja työympäristö kiinnostavat muita. Mutta niin ylpeä ei saa olla, etteikö olisi itse kiinnostunut myös muiden asioista. ”

Eräs lokakuinen päivä

Jarkon eräs lokakuinen päivä oli työntäyteinen. Hänen oli tarkoitus olla asemapäivystäjänä, mutta oli osan päivästä operatiivisena esimiehenä, koska osa porukasta oli harjoituksissa.

7:45-8:00        Vuoroesimiesten töiden vaihto

8:00                Vuoronvaihto: käskynjako jossa asemapäivystäjä lukee komennusluettelon ja kertoo päivän    tapahtumista, vuoroesimiehen tehtäviä: asemien miehitysten tarkastelua

8:25-8:55        Liikenneonnettomuus, jossa pyöräilijä jäänyt auton alle. Pelastusyksikkö ja ensihoidon henkilöstö yhteistyössä hoitivat loukkaantuneen jatkohoitoon sairaalaan.

9:35-10:20       Ensivastetehtävä.

10:20-11:00     Työpalveluksen organisointi + toteutus: siivous ja paloautoesittely

11:01-11:20     Ensivastetehtävä

11:30-12:30     Ruokatuntu + harjoitusvalmistelut

12:30              Iltapäivän töiden jakaminen sekä harjoitukseen lähtö

12:30-14:30     Lämpimät savusukellusharjoitukset Lempäälässä

14:30-15:00     Huoltoa

15:00-15:15     Harjoituksen kirjaaminen

15:15-15:30     Sähköpostin lukeminen

15:30-16:00     Seuraavan työvuoron suunnittelu

16:00-17:30     Liikuntatunti

17:30-19:30     Työvuorosuunnittelua

19:30-20:00     Onnettomuusselosteiden kirjaaminen

20:00-20:30     Seuraavan vuoron harjoituksen suunnittelu

20:30-21:00     Sauna

21:00-22:30     Henkilöstöhallintoa

01:30              Levolle, töitä olisi vielä ollut, mutta ajatus rupesi karkaamaan.

 

”Päivää sekoitti hieman Lempäälässä pidetyt lämpimät konttiharjoitukset, jonka takia operatiivisen esimiehen roolia vaihdeltiin päivän aikana. Periaatteessa tällaisella ei ole merkitystä, mutta on aina parempi, jos on itse tarkastanut auton ja varusteet eikä päivä ole rikkinäistä pomppimista vaan omaan työhönsä saa keskittyä kunnolla.”

Mitkä olivat päiväsi onnistumiset?

”Suunniteltu työvuoro toimi täydellisesti eli lämpimät harjoitukset kontissa saatiin suoritettua Keskuspaloseman miesten osalta ja samaan aikaan operatiivinen valmius säilyi. Eli kaikki meni nappiin. ”

Koetko vuorotyön rankaksi?

”Tämä työaika (vuorokausi töitä, 3 vuorokautta vapaata) on ainoa järkevä tällä alalla. Totta kai vuorotyö on kuormittavaa; vapaapäivät menevät edellisestä vuorosta toipumiseen kunnes oravanpyörä alkaa taas uudelleen. Usein ajatellaan, että palokunnassa vain nukutaan yöt, mutta harvoinpa täällä on rauhallista yötä. Ja vaikka olisikin, ei syvä varallaolo vastaa kunnon unta kuitenkaan. Välillä sitä ihmetellään, miksi täällä saa työaikana nukkua, mutta jos on ollut esimerkiksi täyttä menoa 16 tuntia, lepo on välttämätön, jos yöllä tulee jokin isompi keikka.”