Turvallista Pirkanmaata tekemässä: Talouspäällikkö Miia

Tampereen aluepelastuslaitoksen talouslukujen pyörittäjä talouspäällikkö Miia Ojala on isojen lukujen keskellä. Hän on se henkilö, joka oikeasti tietää kuinka paljon rahakirstussa on rahaa jäljellä ja miten paljon sitä voidaan käyttää vuoden aikana.

Miia on suorittanut hallintotieteen maisterin -tutkinnon sekä MSc. Sustainable Business Risk Management –tutkinnon. Miian työhistoriaan kuuluu nuorempana erilaisia hanttihommia ja vuodesta 2003 hän on ollut Tampereen kaupungin palveluksessa.

Miten päädyit töihin pelastuslaitokselle?

 ” Vuonna 2003 pääsin Tampereen kaupungille nykyiseen talous- ja strategiaryhmään ensin kanslistiksi muutamaksi kuukaudeksi ja siitä sitten taloussuunnittelijan avoimen toimen hoitamisen jälkeen hain ja pääsin vakituiseen työsuhteeseen taloussuunnittelijana. Taloussuunnittelijana vastuualueinani olivat tuolloin konsernihallinto ja liikelaitokset, mihin ryhmään myös aluepelastuslaitos kuului. 

Kun Tampereen aluepelastuslaitokselle perustettiin talouspäällikön toimi vuonna 2004, hain paikkaa ja aloitin vuoden 2005 puolella palokunnassa.  Työhaastattelussa minulta kysyttiin, miksi haen työhön pelastuslaitokselle, onko muutakin syytä kuin uudet autot ja komeat miehet. Kysyin, tarvitaanko muita syitä. Sain paikan. ”

Talouspäällikön työnkuva

Miia toimii hallintopalveluyksikön esimiehenä sekä pelastuslaitoksen talouspäällikkönä ja kuuluu johtoryhmään.  Työhön kuuluu perinteisiä kunnan hallintoyksikön talouspäällikön töitä, kuten talousarvion ja vuosisuunnitelman laadinta, talousarvion seuranta ja tilinpäätöksen sekä henkilöstötilinpäätöksen laadinta. Miia on myös pelastustoimen valtakunnallisen taloustyöryhmän sekä pelastustoimen kumppanuusverkostoon kuuluvan tukipalveluryhmän jäsen.

 

”Hallintopuolella olen, voisiko sanoa, laitoksen byrokratiavastaava, eli vastaan mm. siitä, että delegointipäätökset ja toimintasääntö ovat ajan tasalla, vastaan arkistosta, ja koetan pitää huolen siitä, että henkilökunta ymmärtää, milloin mikäkin lomake valtavasta lomakevalikoimasta pitää täyttää päästäkseen vaikkapa vuosilomalle. Ja jos ei ymmärrä, piirtelen erilaisia prosessikuvia eli väännän asioita rautalangasta.  Voisi kai sanoa, että tehtäväni on kääntää hallintoa kansantajuiselle kielelle?”

”Joku voisi sanoa, että minulle siis kuuluvat ne kaikki tylsät työtehtävät, jota kukaan muu ei halua tehdä. Mielestäni julkisen sektorin hallinnon pyörittäminen on niin iso ja monimutkainen kokonaisuus, että itse olen pitänyt lähinnä haasteena oppia, kuinka iso ratas pyörii. Etenkin ilman juristin koulutusta. Tiedätkö, ihan oikeasti tässäkin työssä saa nauraa, useasti!”

Miten työ muuttunut 2005 lähtien?

”Aluksi perehdyin siihen, miten 2003 alkanut aluelaitos oli talouden puolesta organisoitu. Vuonna 2005 käytiin läpi tilintarkastajan kanssa läpi vuosien 2003 ja 2004 kirjanpidot. 2006 tuli täysin uusi taloushallinnon tietojärjestelmä ja sen opettelu vei suurimman osan ajasta ja kaikki koodaukset tehtiin uusiksi. Vuodesta 2005 vuoteen 2007 aika meni talouspuolella toiminnan käynnistämiseen. Talouspäällikön toimi oli uusi, joten aika alusta piti lähteä liikkeelle. ”

”Olin alkuun asiantuntija,en esimies, koska talouden seurantajärjestelmien luominen vei aikaa. Sitten siirtyi esimiestehtäviä, alaisuuteni tuli toimistoesimies, jolla oli alaisuudessaan 12–15 alaista.”

Miian työtehtäviin tuli pikkuhiljaa lisää esimiestöitä. Vuoden 2011 alusta tuli uusi organisaatio ja hallintopalvelut -yksikkö ja silloin tuli vastuulleni virallisesti myös hallinto. Vuonna 2011 pelastuslaitokselle perustettiin laatu- ja työhyvinvointiyksikkö ja sen vetäjä aloitti vuonna 2012. Työnjako on vielä kesken sen suhteen, mikä osa henkilöstöhallinnosta kuuluu uudelle yksikölle. Pelastuslaitoksella on tehty henkilöstöhallinnossa periaatteessa vain lakisääteiset toimenpiteet eli ei niinkään kehittäviä ja laadullisia toimenpiteitä. Mutta nyt uuden yksikön myötä tilanne muuttuu.

Esimiestyö

Esimiestyö, joka aikanaan jännitti vastuullisuutensa vuoksi, on nykyään Miian mielestä yksi hänen työnsä parhaista puolista. Hän kokee mukavaksi, mutta myös haastavaksi olla itse suoraan vastuussa työntekijöiden työssä viihtymisestä ja työssä kehittymisessä.

Miian alaisuuteen kuuluu 7 alaista; palvelussuhdepäällikkö, 2 palkanlaskijaa, hallintosihteeri ja 3 toimistosihteeri. Vuoteen 2011 asti pelastuslaitoksella hoidettiin suuri osa palkanlaskennasta itse, mutta nyt palkanlaskennan hoitaa kaupungin taloushallinnon palvelukeskus. Kun palkanlaskentaa on siirretty pois pelastuslaitokselta, on sen myötä siirtynyt henkilöitä pois. Tällaisten muutosten aikana esimiestyöskentelyyn kuluu enemmän aikaa kuin normaalisti.

Minkälainen pelastuslaitos on työpaikkana?

”Minulle pelastuslaitos näyttäytyy varmasti erilaisena kuin pelastajille tai kansalaisille. Työyhteisöni jäsenet ovat päälliköitä tai toimistohenkilöitä, eikä työpisteeni fyysisestikään sijaitse paloasemalla tällä hetkellä.

Minulle pelastuslaitos on reilu ja rehellinen, suorasanainen työpaikka. Asiaani kuunnellaan, jos sen osaan perustella. Ja näillä puhelahjoilla minähän osaan. Minulle tärkeintä on ollut se luottamus, mitä olen saanut työtehtävieni hoitamiseen, hyvät esimiehet ja mukava työporukka.

Toisinaan kunnan palveluksesta häipyy henkilöitä sen vuoksi, että tuntevat, etteivät itse pysty riittävästi vaikuttamaan asioihin. Minusta on hyvin harvoin tuntunut sille.”

Millainen on tyypillinen työpäiväsi?

”Tyypillistä työpäivää ei ole, koska työtehtävät vaihtelevat paljon. Seuraavan päivän työtehtäviä en suunnittele paljon etukäteen, vaan teen sen mitä eteen tulee. Toki talousraportit ja –arviot, vuosisuunnitelmat, tilinpäätökset, välitilinpäätökset sekä kirjanpidon korjaukset ovat aikataulutettuja.”

Isoveli valvoo

Miian työtä valvovat kaupungin tilintarkastajat. Kaikki viralliset asiakirjat Miia kierrättää pelastusjohtajan kautta, kuten myös isommat kirjanpidon korjaukset. ”Tilintarkastaja tarkastaa tekemäni kirjaukset ja laskelmat sekä toimintakertomuksen osuudet sekä lisäksi talon ylimmän johdon tekemät päätöspöytäkirjat. Joidenkin isompien ostojen kohdalla tarkistetaan, vastaavatko oston päätöspöytäkirjaa ja onko merkinnät tehty oikein. Päivittäiset taloushallinnan kirjaukset ja tiliöinnit tehdään kaupungin palvelukeskuksessa.”

Hiljattain Miia oli kaupungin poistosuunnitelman uusintatyöryhmässä. Ryhmässä annettiin tehtäväksi tehdä laskelmia. ”Olen tehnyt ne jo kaksi kertaa, väärin. Koitan vielä kolmannen kerran, sitten on parempi varmaan vaihtaa alaa."

Mikä on parasta työssäsi?

”Saan tehdä vaihtelevia työtehtäviä, ei pelkästään rutiininomaisia talousraportteja kuukaudesta toiseen. Pääsen osallistumaan organisaation kehittämiseen ja työni on itsenäistä, niin itsenäistä kuin se kunnallishallinnossa voi olla. Ja tietenkin työkaverit.”

Lopuksi

Miialla ei ole palokuntanuorisotaustaa, mutta kotona on dalmatialainen, perinteinen palokunnan koira, sekä kaksi rescuekoiraa. Kun kerran pelastusalalla ollaan, onhan se hallintoihmisenkin pitänyt jotain pelastaa. Jos ei ihmisiä, niin sitten koiria.

Turvallista Pirkanmaata tekemässä: Vuoroesimies Jarkko

Esittelemme Turvallista Pirkanmaata tekemässä -blogisarjassa pelastuslaitoksen henkilöstöä ja kerromme heidän työstään sanoin ja kuvin.

 

 

Vuoroesimies Jarkko vaihtaa rooliaan joka toinen vuoro, tekee hengästyttävän määrän töitä vuorokauden aikana ja on siviilissä viisilapsisen perheen isä.

Koulutus ja työkokemus

Jarkko valmistui ylioppilaaksi vuonna 1999 ja pelastajakurssilta jouluna 2001. Sen jälkeen hän oli palomiehenä Lieksassa. Vuonna 2002 hän pääsi töihin Tampereelle. Keväällä 2005 Jarkko valmistui paloesimieheksi alipäällystökurssilta ja kesästä 2005 lähtien hän toimi esimiehen sijaisena.

”Suurimmaksi osaksi olin keskuspaloasemalla, mutta olen ollut esimiehenä myös Hervannassa, Linnainmaalla, Nokialla ja Pispalassa. Vuoden 2011 organisaatiomuutoksen myötä perustettiin vuoroesimiehen virat ja aloitin silloin vuoroesimiehen tehtävät. Saman vuoden kesällä sain sitten paloesimiehen viran. Se, että asemat ja miehet ovat tuttuja, helpottaa nyt vuoroesimiehen tehtävässä. Pystyn ajattelemaan esimerkiksi miehistön siirtoja asemien kautta, koska niiden arki on tuttua.”

Mitä ihmettä tekee vuoroesimies?

Vuoroesimies on toimenkuva ja Jarkon virallinen virkanimike on paloesimies. Keskuspaloasemalla on vuorossa kaksi paloesimiestä. Joka toinen vuoro Jarkko on asemapäivystäjänä, jolloin hän vastaa keskuspaloaseman työpalvelusta ja joka toinen vuoro hän on operatiivinen esimies (Rpi-101) ja yksikön esimiehen tehtävien lisäksi vastaa esimerkiksi harjoitusten vetämisestä. Vaikka asemapäivystäjä ei lähde hälytyksiin, ei hänkään saa levätä öitään rauhassa, vaan hälytyksen tullessa hän varmistaa, että yksiköt lähtevät hälytykseen. Joukkuelähdöissä asemapäivystäjä siirtyy Johto- ja viestikeskus Wiviin ja toimii siellä esimiehenä mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että asemapäivystäjä on asiantuntijana resurssien suhteen sekä varautuu että toteuttaa tukitoimintoja.

Vuoroesimiehenä Jarkko vastaa osaltaan itäisen pelastusalueen henkilöstöhallinnosta eli keskustan, Linnainmaan, Hervannan, Lempäälän, Kangasalan, Valkeakosken ja Akaan paloasemien miesten vahvuuksien ylläpidosta sekä kaikista poissaoloista virka-ajan ulkopuolella. Tämä tarkoittaa, että hän siirtelee miehistöä ja määrää heille asemapaikat. Jarkko vastaa keskuspaloaseman työvuorosuunnittelusta, muilla asemilla esimiehet tekevät sen. Kuitenkin Jarkko työvuoronsa aluksi tarkistaa, ketä on oikeasti rivissä milläkin asemalla. Hänen mukaansa haastetta on siinä, että tietyllä tapaa toiminta on keskuspaloasema-keskeistä ja kuitenkin tulisi ajatella kaikkia asemia tasapuolisesti. ”Jokaisella asemalla on omia erityispiirteitä, mutta kaikkialla tehdään kuitenkin samoja perusasioita ja kaikkialla on yhtä ammattitaitoista väkeä. Uudet kaverit laitetaan yleensä oppiin ensin keskuspaloasemalle ja sitten ehkä sivuasemille. Tämä on sitä henkilöstöhallintoa, joka kuuluu työhöni.”

Vuoroesimiehen työssä henkilöstöhallinto vie ison osan työajasta. Esimerkiksi, jos sukeltaja on pois vahvuudesta, pitää hänen tilalleen etsiä sukeltaja. Ja jos joku muista sukeltajista on merkitty yöksi sairaankuljetuksen puolelle, etsitään sitten hänen tilalleen uusi mies sinne. Eli pelkkä miesten siirtely ei riitä vaan erityistaidot pitää ottaa myös huomioon.

Tämä ehkä hieman monimutkaiselta kuulostava työkuva eri rooleineen ei ihan helposti aukea edes haastattelijalle.

 

Minkälainen työpaikka pelastuslaitos on?

”Mielenkiintoinen. Uralla voi edetä, täydentävää koulutusta voi hankkia ja saa toimia ihmisten kanssa. Työstä saa olla terveellä tavalla ylpeä ja usein työpaikan selvittyä, keskustelu kääntyy siihen. Kyllähän tämä työ ja työympäristö kiinnostavat muita. Mutta niin ylpeä ei saa olla, etteikö olisi itse kiinnostunut myös muiden asioista. ”

Eräs lokakuinen päivä

Jarkon eräs lokakuinen päivä oli työntäyteinen. Hänen oli tarkoitus olla asemapäivystäjänä, mutta oli osan päivästä operatiivisena esimiehenä, koska osa porukasta oli harjoituksissa.

7:45-8:00        Vuoroesimiesten töiden vaihto

8:00                Vuoronvaihto: käskynjako jossa asemapäivystäjä lukee komennusluettelon ja kertoo päivän    tapahtumista, vuoroesimiehen tehtäviä: asemien miehitysten tarkastelua

8:25-8:55        Liikenneonnettomuus, jossa pyöräilijä jäänyt auton alle. Pelastusyksikkö ja ensihoidon henkilöstö yhteistyössä hoitivat loukkaantuneen jatkohoitoon sairaalaan.

9:35-10:20       Ensivastetehtävä.

10:20-11:00     Työpalveluksen organisointi + toteutus: siivous ja paloautoesittely

11:01-11:20     Ensivastetehtävä

11:30-12:30     Ruokatuntu + harjoitusvalmistelut

12:30              Iltapäivän töiden jakaminen sekä harjoitukseen lähtö

12:30-14:30     Lämpimät savusukellusharjoitukset Lempäälässä

14:30-15:00     Huoltoa

15:00-15:15     Harjoituksen kirjaaminen

15:15-15:30     Sähköpostin lukeminen

15:30-16:00     Seuraavan työvuoron suunnittelu

16:00-17:30     Liikuntatunti

17:30-19:30     Työvuorosuunnittelua

19:30-20:00     Onnettomuusselosteiden kirjaaminen

20:00-20:30     Seuraavan vuoron harjoituksen suunnittelu

20:30-21:00     Sauna

21:00-22:30     Henkilöstöhallintoa

01:30              Levolle, töitä olisi vielä ollut, mutta ajatus rupesi karkaamaan.

 

”Päivää sekoitti hieman Lempäälässä pidetyt lämpimät konttiharjoitukset, jonka takia operatiivisen esimiehen roolia vaihdeltiin päivän aikana. Periaatteessa tällaisella ei ole merkitystä, mutta on aina parempi, jos on itse tarkastanut auton ja varusteet eikä päivä ole rikkinäistä pomppimista vaan omaan työhönsä saa keskittyä kunnolla.”

Mitkä olivat päiväsi onnistumiset?

”Suunniteltu työvuoro toimi täydellisesti eli lämpimät harjoitukset kontissa saatiin suoritettua Keskuspaloseman miesten osalta ja samaan aikaan operatiivinen valmius säilyi. Eli kaikki meni nappiin. ”

Koetko vuorotyön rankaksi?

”Tämä työaika (vuorokausi töitä, 3 vuorokautta vapaata) on ainoa järkevä tällä alalla. Totta kai vuorotyö on kuormittavaa; vapaapäivät menevät edellisestä vuorosta toipumiseen kunnes oravanpyörä alkaa taas uudelleen. Usein ajatellaan, että palokunnassa vain nukutaan yöt, mutta harvoinpa täällä on rauhallista yötä. Ja vaikka olisikin, ei syvä varallaolo vastaa kunnon unta kuitenkaan. Välillä sitä ihmetellään, miksi täällä saa työaikana nukkua, mutta jos on ollut esimerkiksi täyttä menoa 16 tuntia, lepo on välttämätön, jos yöllä tulee jokin isompi keikka.”