Turvallista Pirkanmaata tekemässä: Ylipalomies Harri

Ylipalomies Harrista sanotaan, että hän on esimerkillinen, tunnollinen ja ammattitaitoinen. Pelastuslaitoksen mieskuorossa laulava Harri on rauhallinen ja pitkän uransa aikana hän on varmasti nähnyt ja kokenut kaiken mitä palomiehen työssä voi nähdä ja kokea.

Koulutus ja työhistoria

Harri kouluttautui ensin sähköasentajaksi ja vietti armeijassa vuoden 1982-1983. Tämän jälkeen hän työskenteli trukkikuskina ja ajautui sitten pelastusalalle.

”Olin Tampereella palomieskurssilla keskuspaloasemalla neljä kuukautta vuonna 1984. Sitten suoritin sairaankuljettajan pätevyyden terveydenhoito-oppilaitoksesta tammi-huhtikuussa vuonna 1985. Tämä pätevyys oli pakollinen Tampereelle töihin tuleville. Toukokuun lopussa pääsin sijaiseksi ja vuonna 1986 aloitin avoimen viran hoitajana. Palomiehen viran sain tammikuussa 1987. Avoimen viran hoitaminen oli tavallaan koeaika ennen viran saamista. Turvallisuusselvitystä tai muita taustaselvityksiä ei tuohon aikaan sen kummemmin tehty, mutta osalla jäi virka saamatta, jos koeajan aikana tuli esille jotain epäselvyyksiä.

”1980 luvulla Tampereella oli keskuspaloaseman lisäksi paloasemat Hervannassa, Pispalassa ja Linnainmaalla. Viran saanut palomies sijoitettiin ensin pariksi vuodeksi keskuspaloasemalle ja sitten vuodeksi sivuasemalle. Tämän jälkeen asemapaikkaa vaihdettiin aika ajoin niin, että kaikki tekivät töitä kaikilla paloasemilla jonkin aikaa. 2000 luvulla tuli käytäntö, että sivuasemille siirrettiin ylipalomiehiä, jotka pysyivät olemaan yksikön vanhimpia. Pienemmillä paloasemilla ei ollut varsinaista yksikönjohtajaa, vaan nämä yksikön vanhimmat vastasivat osaltaan asemapalveluksen ohjaamisesta ja toimivat esimiehinä hälytyksissä. Aiemmin ylipalomieheksi valittiin suoraan virkaiältään vanhin, kun edellinen lähti eläkkeelle, mutta taisin olla ensimmäisiä, jotka joutuivat nimikettä hakemaan. Tuo tapahtui muistaakseni vuonna 2003. Samoihin aikoihin kävin myös nostolavakuljettajan koulutuksen.

Miten ylipalomiehen työ eroaa palomiehen työstä?

”Ylipalomiehen työkuva ei periaatteessa poikkea palomiehen työstä, mutta monet ylipalomiehet ovat käyneet yksikönjohtajakoulutuksen, jolloin he voivat toimia paloesimiesten sijaisina. Ylipalomiehen rooli on tavallaan toimia esimerkkinä, hyvässä ja pahassa. Ylipalomiehet osoittavat paloaseman toimintakulttuurin ja he ottavat automaattisesti uudet kaverit vastaan työvuoroon. Nuoret palomiehet osaavat palomiestaidot, mutta heillä ei ole tietoa talon sisäisistä ohjeista ja siitä, miten talossa toimitaan.”

”Palomiehen työhön kuuluu asemapalvelua ja hälytyksiä palo-pelastustehtäviin. Asemapalvelulla tarkoitetaan kaikkia toimintoja asemalla eli esimerkiksi paineilma-, letku- ja pienkonehuoltoa. Vastaamme itse siitä, että käyttämämme laitteet ja koneet toimivat. Kaiken, mitä paloautossa on kyydissä, on toimittava ja oltava käyttökunnossa hälytysten varalta. Esimerkiksi huoneistopalo voi kestää tunnista puoleentoista, mutta hälytystehtävän jälkeinen huolto kestää ainakin tuplasti sen. Hälytyksen jälkeen ajoneuvot laitetaan heti kuntoon eli vaikka olisi ollut pitkä tehtävä ja miehet olisivat väsyneitä, autot on saatava hälytysvalmiuteen heti. Autoissa huolehdimme polttoaineen tankkauksen, vesisäiliön täytön sekä täydennämme kalustoa, esimerkiksi käytettyjen letkujen tilalle laitetaan puhtaat letkut hyllystä ja paineilmapullojen tilalle täydet pullot.  Autojen jälkeen on miesten vuoro huoltaa itsensä ja sen jälkeen aloitetaan kaluston puhdistus ja kunnostus. Letkupesujen, koneiden korjausten ja paineilmalaitteiden huollon jälkeen hälytystehtävä on vasta osaltamme ohitse. Työvuoroon kuuluu myös aina oppitunti sekä liikuntatunti. Näitä ei aina voida järjestää hälytysten takia.”

”Kun pelastuslaitos aloitti turvallisuusviestinnän päiväkodeissa ja kouluissa, olin  alusta asti mukana tekemässä sitä. Tykkään tehdä lasten ja nuorten parissa töitä ja on hienoa, että palomies on odotettu vieras. Meitä kuunnellaan ja lapset ja nuoret kyselevät paljon sekä osallistuvat innokkaasti keskusteluun.”

Harri on saanut myös UKK:lla kuntotestaajan koulutuksen ja toimii pelastuslaitoksella kuntotestien tekijänä. Hän opiskelee työn ohessa avoimessa yliopistossa liikuntalääketiedettä ja perusopinnot suorittaneena opiskelee nyt aineopintojen parissa. Opiskelu on puoliksi harrastus, mutta siitä saatava tietotaito on eduksi hänen työssään, varsinkin kuntotestien tekemisessä. 

Mitkä ovat työsi haasteita?

”Ikääntyminen on aina haaste tässä työssä, koska joka vuosi tulee kilometrejä mittariin. Itselläni on takana 28 vuotta vuorotyötä ja palautuminen valvottujen öiden ja raskaiden työvuorojen jälkeen kestää kauemmin kuin nuorena miehenä. Vuorotyö ei ole kuitenkaan ollut ongelma, vaan se on aina sopinut minulle vaikkakin se jättää jotain jälkiä ja ehkäpä elimistö pitäisi enemmän säännöllisestä elämänrytmistä. Vaikka öiseen aikaan olisi mahdollisuus nukkua, en ole koskaan oikein osannut nukkua työvuorossa, olen enemmänkin torkkuja. Tietotekniikka on myös haaste, koska sen käyttäminen ei ole ikäluokalleni niin luontevaa. Tekisi mieli saada tietoa muutakin kautta kuin koneen välityksellä. Esimiehen sijaisena pitää tehdä kaikki samat kirjaukset ja raportoinnit, kuin varsinaisen esimiehenkin, ja välillä tuntuu, että ihan kaikesta raportoidaan.”

Millaisia vuosittaisia testejä tehdään palomiehille?

”Vuosittain teemme polkupyöräergometri- ja lihaskuntotestin sekä kaksi kylmää ja kaksi kuumaa savusukellusharjoitusta..  Lihaskuntotestit eivät stressaa ja mietitytä, vielä. Vaatimukset ovat meillä vähän iäkkäämmillä palomiehillä ihan samat kuin nuorilla miehilläkin Perustaitoihin liittyviä pakollisia harjoituksia tehdään pitkin vuotta työvuoroissa. Tällaisia harjoituksia ovat mm perusselvitys-, köysi- ja nostolavaharjoitukset. Aiemmin jokaisella työvuorolla oli oma palomestari, joka järjesti harjoitukset, mutta nykyään harjoitussuunnitelmat ovat kaikille yhtenäiset. Mikäli sovittuna harjoituspäivänä on hälytyksiä, on määrätty rästipäiviä, jolloin näitä väliin jääneitä harjoituksia sitten suoritetaan."

Minkälainen työpaikka pelastuslaitos on?

”Työnantajana pelastuslaitos on muuttuva, toisinaan tuntuu, että koko ajan on ilmassa muutoksen tuulia. Itse työ on kuitenkin haastavaa ja monipuolista ja työyhteisö on loistava. Oma työvuoro on tiivis porukka ja olemme siviilissäkin tekemisissä toistemme kanssa. Kokonaisuutena pelastuslaitos on niin iso ja paloasemia on laajalla alueella, että koko porukkaa on mahdotonta tuntea. Tätä varten toivoisin, että meillä olisi enemmän yhteisiä tapahtumia.”

Onko mieleen jäänyt vuosien varrelta jotain hälytyksiä?

”Pari isompaa tulipaloa on jäänyt mieleen. Kerrostalossa, jossa oli liikehuoneistoja, syttyi yöllä tulipalo. Tilanne oli edennyt varsin nopeasti ja palo oli levittänyt savua porraskäytävään. Meidät määrättiin toiselta paloasemalta tulipaloa lähinnä olevalle paloasemalle. Emme menneet kohteeseen vaan aloimme tehdä huoltotoimenpiteitä eli huolehdimme miehistölle uusia varusteita kastuneitten tilalle, teimme paineilmahuoltoa sekä pesimme letkuja. Hälytystehtävä jatkui yli vuoronvaihdon ja mekin jatkoimme huoltojen tekemistä oman vuoron loppumisesta huolimatta. Vaikka emme olleet tapahtumien ytimessä, olimme tilanteessa mukana. Kylmän ilman takia huollon oli toimittava ja myös palomiesten jaksamiseen piti kiinnittää huomiota. Kuulimme koko ajan radiokeskustelun ja olimme perillä tilanteen vakavuudesta. Ja koko ajan olimme myös valmiudessa päällekkäisiä tehtäviä varten.”

”Toinen mieleen jäänyt tulipalo oli myös kerrostalossa, jossa oli liikehuoneistoja. Katutasossa syttyi tulipalo ja se saatiin kyllä sammumaan. Tässä vaiheessa luultiin, että tilanne on hoidettu. Sitten huomattiin, että katolta tuleekin savua. Palo oli päässyt leviämään vintille ilmastointihormia pitkin hormin savusulun petettyä. Siitä se työ sitten vasta alkoi. Nostolava-auton avulla aloitettiin katon avaaminen ja osa miehistä meni sisältä portaikon kautta kohti palopaikkaa. Kyseessä oli vanha talo, jonka kattorakenteet olivat aika haastavat sammuttamisen kannalta. Vinttiä oli siivottu hieman aiemmin, onneksi, koska muuten siellä olisi ollut aika huomattava palokuorma. Taktiikkana oli rajata palo tiettyyn paikkaan ja se mikä paloi, sai palaa. Tässäkin tapauksessa sammutustoimet jatkuivat pitkälti yli vuoronvaihdon. Talon ylin kerros tuhoutui ja seuraava kerros kärsi huomattavista vesivahingoista. Suojasimme myös asuntojen ja toimistojen omaisuutta sekä kannoimme arvokkaita tavaroita savun ja veden alta pois.”

Eräs kesäinen työvuoro

• Aamulla yksikön tarkistus, mikä tehdään joka aamu. Siihen kuuluu myös  varusteiden (sammutusvarustus, paineilmalaitteet, radiot) tarkistus ja paikoilleen sijoittelu. Toimin tässä vuorossa esimiehenä, koska asemamme varsinainen esimies lähetettiin aamupäivällä naapuriasemalle esimiestä tuuraamaan.
• Aamupäivällä lähdettiin Ylöjärven vanhalle asemalle pesemään letkuja. Viimeaikaiset tulipalot ovat tuottaneet aika kovan suman letkunpesuun
• Ruokailemaan päästiin noin yhden aikaan iltapäivällä
• Heti ruokailun jälkeen tuli automaattihälytys. Tehtävään lähti neljä yksikköä. Hälytys ei aiheuttanut meille suuria toimenpiteitä.
• Myöhään illalla yksikkölähtö; savun hajua porraskäytävässä. Normaalit toimenpiteet tämänkaltaisissa tehtävissä: parille kaverille savusukellusvarustus päälle ja tiedustelua. Jotain pientähän sieltä löytyi, mutta ei aiheuttanut meiltä sen enempää toimenpiteitä. Saatiin ainakin sen portaan asukkaat pelästymään ja ihmettelemään mitä on oikein tapahtunut.
• Yöllä tuli liikenneonnettomuus, missä oli osallisena yksi auto, jossa oli yksi matkustaja. Vauhtia oli ollut sen verran paljon, että auton kaikki turvalaitteet olivat lauenneet (kaikki airbagit) ja auto oli kietoutunut vahvan tolpan ympärille. Tehtävään hälytettiin yksi pelastuksen yksikkö ja 3 ensihoidon yksikköä, joista yksi oli pelastushelikopteri. Meidän yksikkö oli ensimmäisenä paikalla, jolloin jaoin hommat niin, että takapenkin kaksi kaveria menee auton kimppuun varmistamaan, ettei se syty palamaan ja minä sekä kuski menimme varmistamaan potilaan kunnon. Pojat laittoivat auton virrattomaksi ja imeyttivät valuneet nesteet maasta. Potilas oli tajuissaan koko ajan ja säästyi suuremmilta vammoilta, jonka raportoin ilmassa olevalle lääkärille. Näiden tietojen pohjalta lääkärikopteri ei laskeutunut tilannepaikalle, vaan ohjeisti matkalla ollutta ensihoidon hoitoyksikköä. Tilanne päättyi onnellisesti ja vakavilta henkilövahingoilta vältyttiin vaikkakin auto romuttuikin lunastuskuntoon. Poliisin tehtäväksi jäi onnettomuuden syyn tutkinta ja autonromun hinauksen hoitaminen.
• Kaikista tehtävistä tehdään myös Pronto-asiakirjat, jossa raportoidaan tilanteen tarkka tapahtumasarja. Nämä raportoinnit kuuluvat esimiehelle, joten aamuyön tunteina niitä sitten kirjoitin.
• Aamulla aseman molemmat paloautot pestiin. Meillä on sellainen tapa, että seuraava työvuoro saa aina puhtaan auton, jolloin työvuoron aloittaminen on mieluisaa.
• Myös asema laitetaan kuntoon; roskat viedään, tiskit tiskataan ja varmistetaan, että asema on muutenkin siistissä kunnossa.
• Aamulla klo 8:00 on työvuoron vaihto, jolloin seuraava vuoro ottaa vastuun asemasta ja tulevista hälytyksistä. Seuraavan vuoron pojat tulivat reilusti ajoissa töihin ja ehdimme siinä vähän jutustella niitä näitä.
• Sitten polkupyörän selkään ja kotiin nukkumaan. Aurinko paistoi ja oli lämmintä.