Lempäälän VPK:n hallituksen puheenjohtaja Pekka opettaa siviilissä ihmisiä ajamaan ja vapaa-ajallaan hän pelastustaa onnettomuuteen joutuneita ihmisiä. Palokuntalaisena hän on valmis lähtemään apuun aikaan ja paikkaan katsomatta. Pekka on idearikas ja aktiinen sekä haluaa kehittää palokuntatoimintaa.
Mikä on koulutuksesi ja työkokemuksesi?
”Työurani alkoi 1980 Kuusamon palolaitoksella.
Metsähallitus palkkasi VPK:sta yhden henkilön töihin kesäksi erityisesti
avustamaan metsäpalojen valvontalentoja. Toimin 1980 luvulla palomiehenä sekä
muutaman vuoden ajan vs. lääkintävahtimestari-sairaankuljettajana
terveyskeskuksessa. Ajoin myös sivutyönäni taksia, linja-autoa ja kuorma-autoa.
Yksi vakava liikenneonnettomuus sai minut ajattelemaan, että voisiko noita
ihmisiä opettaa itsekin ajamaan autoa. Paikallinen autokouluyrittäjä sai minut
tekemään lopullisen päätöksen alan vaihdosta. Valmistuin liikenneopettajaksi
vuonna 1990 ja nykyisin toimin liikenneopettajana omassa autokouluyrityksessä.”
Milloin olet liittynyt VPK-toimintaan ja mikä innosti sinut mukaan?
"Liityin Kuusamon VPK:hon vuonna 1975. Tuolloin kaikki
meidän kulman kaverit, myös vanhemmat ikäluokat, olivat mukana toiminnassa. Eli
porukan mukana menin.”
Mitä VPK:n koulutuksia olet käynyt?
"Olen käynyt koko vapaaehtoispuolen koulutusorganisaation
peruskurssit yksikönjohtajakoulutukseen saakka. Yrittäjäkiireiltäni en ole
ehtinyt perehtyä ensivasteeseen muuten kuin viikkoharjoituksissa."
Keikkamuisto
1: ”VPK:laisena sitä on valmistautunut henkisesti jo siihen, että hälytys voi
tulla minä hetkenä hyvänsä. Ainakin päiväaikaan tulevat hälytykset nostaa
joskus niskavilloja ilmaan, kun itse lähtee paloasemaa kohti, niin sitä miettii
monenlaisia asioita. Mm tuleeko muita keikalle, kohteen osoite, mitä siellä
olikaan tapahtunut. Tämä on siitä tyypillistä ”keikkaan” valmistautumista, kun
itse toimin vielä yksikönjohtajana.
Eräänä
talvisena arki-iltapäivänä, kun juuri olin yritykseni paperityöt tehnyt, tuli
hälytys. Puhelimeen tuli ensi tekstiviesti ja heti perään soitto. Se on varma
merkki, että hälytys tuli. 402 B rakennuspalo keskisuuri ja osoite. No siitä
sitten käänsinkin auton toiseen suuntaan. Ja matka kohti paloasemaa alkoi.
Paloasema oli hiljainen, vaikka iltaisin ja öisin autoja tulee sieltä täältä.
Arvasin – yksin lähden säiliöautolähtönä sitten paikalle. Muitakin VPK:ta oli
tulossa – sen näin virve-radiosta. Kuittasin itseni matkaan ja just kun sain
sinivalot ja äänen päälle, tuli pari kaveria pihaan. Eikun pakki päälle ja
pojat kyytiin. Viivettä tuli arviolta 45 sekuntia – vain. Ajomatkaa oli 5 kilometriä.
Henkilöautot väisti todella hienosti, kun käytin sitä tekniikkaa mitä
hälytysajokoulutuksessa on opetettu. Mutta se yksi traktori. Tunnistin meidän
kylän mieheksi. Ei kuule, ei näe, mutta tiesin missä hän asui. Ajelin perässä
ja odottelin, että kohta kääntyy. Niin tekikin. Sitten kohteeseen. Kaksi
ensimmäistä yksikköä oli aloittanut autotallin ja auton sammutuksen ja heiltä
oli kohta vesi loppumassa. Tultiin siis kreivin aikaan paikalle.”
Miten VPK-toiminta on muuttunut mukana olosi aikana?
"Koulutuksen merkitys on ollut aina tärkeä osa
palokuntatyötä. Vieläkin se on vähän liian perinteistä eli kouluttaja puhuu ja
oppilaat kuuntelevat. Siihen toivoisin selkeää muutosta esimerkiksi siten, että
koulutus voisi olla näyttötutkintoon verrattavalla tavalla järjestetty. Olen
kuullut, että uudistuksia olisi tulossa."
"Ehkä suurin muutos on ollut se, että työturvallisuuteen
panostetaan enemmän. Vielä ei panostus ole teollisuuden tasolla, mutta suuntaus
on oikea. Työturvallisuuden osalta on muuttunut esimerkiksi säännöllisten
lihaskuntotestien pakolliseksi tuleminen. Perustoiminta on pysynyt ennallaan
eli porukka harjoittelee säännöllisesti ja hälytystehtävät pyritän hoitamaan
tehokkaasti."
Pekan mielestä toiminnan siirtyminen yksittäisiltä
kunnilta aluepelastuslaitokselle on ollut positiivinen muutos. VPK:t pääsevät
paremmin verkottumaan ja vaihtamaa kokemuksia sekä mielipiteitä kuin aiemmin
kunnallisten palolaitosten aikaan.
Mitkä ovat VPK-toiminnan haasteet ja parhaat puolet?
"Suurin haaste on saada uutta, aktiivista ja sitoutunutta
väkeä mukaan toimintaan. Pirkanmaalla ollaan tekemässä sen eteen nyt yhdessä
töitä. Parasta on hyvä porukka. Toiminnan ydin on tärkeä työ ihmisten hyväksi
ja se henkii palokunnista."
Minkälainen on Lempäälän VPK:n tulevaisuus?
"Olemme pyrkineet Lempäälässä panostamaan kalustoon,
varusteisiin (myös eritystehtäviä ajatellen) sekä koulutukseen. Kun ensi vuonna
vasteet uudistetaan, uskon, että meilläkin hälytysmäärä kasvaa. Hälytystehtäviä
tulee olemaan entistä enemmän myös ympäristökuntiin."
Mikä on se kipinä, joka saa sinut innostumaan toiminnasta yhä uudelleen ja uudelleen?
"Hyvä porukka, se, että kaikki tekee yhdessä töitä hyvän
asian eteen. Vähän niin kuin yksi sormen napsautus ja homma toimii. Lisäksi
onnistumisen elämykset. Totta kai iso merkitys on välitön yhteydenpito
pelastuslaitoksen suuntaan ja yhteistyö työvuorojen kanssa."
Keikkamuisto
2: ”Kesken työpäivän tuleva hälytys, joka meille tulevalla koodilla ja tiedolla
kertoo normaalista keikasta ehkä hieman haastavasta, pistää aina miettimään.
Pystynkö – ehdinkö lähtemään? Saadaanko porukkaa riittävästi paikalle, vai
joutuuko päivystävä mestari tekemään lisähälytyksiä muille palokunnille. Tätä
en miettinyt kauaakaan, kun puhelin kilahti. ”203 B tieliikenneonnettomuus”
Nokkakolari valtatiellä.
Kulp – sanoi
kurkkuni. Pakko lähteä jo senkin vuoksi, että kohteeseen on minun silloisesta
olinpaikasta vain 1 km. Päätin siis mennä suoraan enkä paloaseman kautta.
Tiesin, että ainakin Mikko irrottautuu työstään tämmöisen keikan tullen.
Matkalla
muistelin taktiikkaa. Ensin auto turvalliseen paikkaan hätävalot päälle
varoittamaan muita. Sitten potilaat – hiljaisin on kiireellisin. Soita VPK:n
paloautoon ja tarkista tuleeko jätkät paikalle. Oli saatu 1 + 3 henkilön lähtö
aikaiseksi ja minä ”siviilinä” lisäksi. Onneksi nokkakolari oli tapahtunut
pienellä nopeudella. Potilaat olivat käveleviä. Autot rusinakunnossa, mutta ei
polttoaine tai muutakaan vuotoa.
Odottavan
aika on muuten todella pitkä. Useita minuutteja odottelin ja juttelin
potilaiden kanssa. Samalla silmäilin muuta liikennettä, jotta voin varoittaa
vielä paremmin jos joku näyttää tulevan päälle. Sitten kuului sireenin ääni –
arvasin että poliisiauto. Niin olikin. Heille tilannetiedotus ja sitten
kuuluikin jo joka puolelta ääntä lisää. Yksi oli tosi tuttu – oman VPK:n auto.
Tilannetiedotuksen annoin lääkintäesimiehelle ja meidän yksikön johtajalle. Ja
takaisin työpaikalle.”
Miten pystyt hyödyntämään siviiliammattiasi VPK-toiminnassa ja mitä VPK:ssa opittuja taitoja voit hyödyntää siviilityössäsi?
"Paljonkin. Olen toiminut kouluttajana 20 vuotta eri
kuljetusliikkeille ja kuljetuksia tarvitseville teollisuuden aloille. Yksi
onnettomuustyyppi, mihin jo palokuntatyössäni aiemmin perehdyin, oli
vaarallisten aineiden onnettomuudet. Pystyn nyt tuomaan esille
koulutuksessa pelastuksen näkökulmaa ja VPK työssä kuljetus- ja
teollisuuspuolen näkökulmaa. Lisäksi ajokorttikoulutuksen puolella hyvät
käytännön esimerkit puree aina. Kun ilman nimiä ja paikkoja kertoo asioita,
siinä saa kuulijan tunnepuolen heräämään ja se on tehokkainta koulutusta."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti