Mwanza osa 10: jäähyväiset

Pe 29.6.

On tullut perjantai ja kotiinlähtöpäivä on edessä. Tänään vielä kertaalleen käymme paloasemalla. Tarkoitus on pitää yhdessä Mwanzan palolaitoksen henkilöstön kanssa loppukeskustelu ja evaluointi siitä mitä tämä koko 10 vuotta kestänyt projekti on tuottanut.

Ensinnäkin alkuperäinen tavoitteemme ei toteutunut; hyvistä yrityksistä huolimatta emme saaneet tänne laivattua paloautoa ajoissa Mwanzaan, ja näin ollen sen kouluttaminen jäi valitettavasti väliin. Se tulee kuulemma ensi viikolla, ja kehitimme koulutukseen varasuunnitelman; auton ajaminen ei ole ongelma, täällä on vakituiset autokuskit, jotka ovat ammattimiehiä. Ainoa hankala juttu voi olla auton palovesipumppu, vaikka ei sekään ole mikään mahdottoman vaikea. Sovimme Gaddafin kanssa, että he ottavat valokuvia autosta ja pumpusta ja lähettävät meille, ja me teemme kuvista heille sähköisen käyttömanuaalin.

Loppupalaverissa jaettiin myös muutamia lahjoja; paloautoon kuuluva ensiapulaukku.

Muuten kollegat antoivat hyvän arvosanan kaikesta siitä, mitä Tampereen aluepelastuslaitos on heidän kanssaan vuosien varrella tehnyt. Erityisesti seuraavat teemat nousivat esiin:

• tekemistä ja tekniikkaa nykyään harjoitellaan
• ennaltaehkäisyn ja valistuksen ottaminen mukaan palolaitoksen työhön
• työtaidot ovat lisääntyneet
• tietotekniikan hyödyntäminen koulutuksessa

Suuremman merkityksen koko projekti sai kun kuulimme, että useampi tässä yhteistyöprojektissa mukana ollut ja koulutusta saanut palotarkastaja on joko jo siirtynyt tai on siirtymässä palopäällikön tehtäviin eri puolille Tansaniaa. Projektin mukanaan tuomaa ammattitaitoa siis arvostetaan ja tätä kautta se leviää koko valtakuntaan.

Kuunnellessamme kollegoita itse arvoimme, että suurin merkitys projektilla on ollut ehkä kuitenkin ajattelutavan muutokseen; nyt  paikalliset ihmiset itse arvostavat ja ovat ylpeitä omasta osaamisestaan ja ammatistaan. Näyttäisi siltä että projektilla on ollut hyvin voimaannuttava vaikutus koko Mwanzan palolaitoksen henkilöstölle. Itse koen tämän tyyppisen työn olevan parasta mahdollista tukea; mennään paikan päälle, eletään paikallisten olosuhteiden ja kulttuurin ehdoilla ja ohjataan ihmisiä toimimaan itsenäisesti.

Tilaisuuden lopuksi kollegat olivat järjestäneet meille yllätyksen. Meidän tulee istuttaa paloaseman pihaan banaanipuu, joka nimetään "Ystävyyden ja yhteistyön puuksi", ja meidän velvollisuutemme on kuulemma käydä joskus katsomassa, kuinka puu kasvaa.

Lapiomies Marko.

Tosin palopäällikkö Bulambu nimesi puun "Jariville and MARRKOO RRRASKKUUSS tree!"

Mwanzan palolaitoksen henkilöstö ja Tampereen aluepelastuslaitoksen vierailuryhmä.

Vielä viimeiset jäähyväiset sekä palolaitoksen väelle että kaupungintalolla pormestari Manyererelle, ja sitten kotimatkalle, mikä onkin sitten oma tarinansa.

Millainen matka tämä oli? kaiken kaikkiaan aivan upea ja ainutlaatuinen. Afrikkalaisten kollegoiden tapaaminen, ja seutuun ja kulttuuriin tutustuminen oli ainutlaatuinen, jopa pakahduttava kokemus; omat ajatukset ovat tällä hetkellä ainakin aika tyhjät. Ehkä ajan kanssa ajatukset jäsentyvät ja kokemukset saavat vielä syvempää merkitystä.

Tämä matkakertomus päättyy tällä erää tähän, kiitokset kaikille seuraajille ja kannustajille!

Hakuna matata (swahili: ei ongelmaa)!

Marko, Ville ja Jari

Mwanza osa 9: ... ja vielä lisää koulutusta...

To 28.6.

Tänään taas palopäällikkö nouti meidät jo totutun tavan mukaan hotellilta paloasemalle. Nokka kohti Gandhi-taloa, jälleen.

Gandhi-House on mielenkiintoinen paikka; paikallinen juhlatalo, jossa joka ilta on häitä ja muita tapahtumia. Siis ihan joka ilta; olemme joka päivä vetäneet koulutukset ja luennot väistellen paikallisten ohjelma- ja pitopalveluyritysten henkilökuntaa, jotka ensin siivoavat ja purkavat vanhat koristeet, ja rakentavat sitten uudet.

Bileet keskiviikkona...



... ja torstaina.



Työturvallisuus...?

Päivän koulutusagenda oli rakenteellinen paloturvallisuus; rakennusten käyttötavat ja niiden paloturvallisuusratkaisut. 

Haastava aihe, ja tässä tulkkimme Gaddafi joutui tosissaan testiin; käännäppä itse englannista swahiliksi vaikkapa "palo-osasto voi sisältää useampia kerroksia, ei kuitenkaan hoito- ja majoitustiloissa".

Kumpi on enemmän pihalla, luennoitsija vai tulkki...?

Jari veti luennon workshoppina, jossa listattiin ja vertailtiin rakennusten käyttötapoja, rakentamistapaa ja paloturvallisuusratkaisuja.

Keskustelua saatiin aikaan runsaasti, erityisesti palotarkastajat ottivat kantaa ja kyselivät paljon.

Iltapäivällä teimme hieman kalustokatselmusta; se oli nopeasti tehty, täällähän ei juuri kalustoa ole. Letkukalusto autoissa, nyt kuusi käytössä olevaa paineilmalaitetta sekä yksi hydraulinen pelastuskalustosarja, levitin-leikkuri-yhdistelmä sekä tankolevitin. Annoimme muutaman suosituksen; esim. kolaroidusta paloautosta olisi hyvä siirtää siinä oleva, täysin käyttökelpoinen korkeapaineruisku toimivaan ajoneuvoon.



Koulutuksen päätyttyä saimme vierailukutsun. Paloesimies Gaddafi Masoud kutsui meidät vierailulle kotiinsa. Paikallisessa kulttuurissa tällainen kutsu on suuri kunnia ja arvonannon osoitus, ja lähdimmekin heti matkaan. 20 kilometriä esikaupunkialueelle pientaloalueelle matkattiin tapaamaan Gaddafin perhettä.

Gaddafi asuu paikallisen mittapuun mukaan erittäin hyvin; vastarakennettu omakotitalo on tullut maksamaan n. 3000 €.

Masoudin perhe.

Lapset ovat samanlaisia joka puolella maailmaa, paloautot ja -miehet kiinnostavat; naapurin pojat tulivat heti visiitille..





Mwanza osa 8; lisää koulutusta...

Ke 27.6.

Ja homma jatkuu paloasemalla; saimme aika hyvään malliin eilisen paineilmalaiteharjoituksen / palopaikan raivauksen. Nyt suurin osa palaneesta lääkejätteestä on pussitettu, ja pahin katku on saatu kalustohallista pois, joten ympäristö on saatu ilmeisesti turvallisemmalle tasolle olla ja työskennellä. Tosin näiden pussien siirtäminen vallan pois alueelta osoittautui ylivoimaiseksi, vaikka byrokratian rattaat pyörivät niin että rouske kävi... no, maassa maan tavalla...

Siinä ne mömmöt nyt sitten on.. vaan mihin laitetaan?

Eilisen viimeinen ohje harjoittelijoille oli, että käytetyille paineilmalaitteille tehdään käytönjälkeinen huolto; kasvo-osien ja selkälevyjen pesu, tyhjien paineilmapullojen vaihto täysiin ja toimintakunnon tarkastus. Meni melkein oikein; maskit oli irti, pullot (täydet ja tyhjät) sekaisin... Ei kun porukka uudestaan kasalle ja kädestä pitäen Marko kävi vielä uudestaan asiat läpi koko ryhmälle. Korostettiin erityisesti huollon merkitystä; nämä värkit on pidettävä kunnossa jos on tarkoitus niitä käyttää, se on jo työturvallisuuskysymyskin.

Tässä tehdään tansanialaista pelastustoimen historiaa; savusukelluskykyä löytyy nyt..

Ennen lounasta otettiin uusi aihe aihe työn alle. PPV; Positive Pressure Ventilation; ylipainetuuletuksen käyttö sammutushyökkäyksen tukena. Ville kävi aiheen teorian läpi, ja se herätti runsaasti keskustelua.

PPV: hyökkäävän ylipainetuuletuksen periaate.

Kyseessä on joissain maissa, mm. USA:ssa paljonkin käytetty taktinen menetelmä rakennuspalojen sammutuksessa. Meillä Suomessa se on käytössä vähän vähemmän, meillähän perusfilosofia rakennuspalojen sammutuksessa on sammuttaminen sisältä ulospäin. Ylipaineen käyttöön on meillä nähty sisältyvän riskejä; pelastusalan kollektiivisessa muistissa meillä on Helsingissä heinäkuussa 1960 sattunut Tilgmannin kirjapainon tulipalo, jossa kuoli kolme palomiestä. Kyseisessä sammutushyökkäyksessä käytettiin juuri ylipainehyökkäystä, ja tämä ilmeisesti sai aikaan palokaasuräjähdyksen palokohteessa. Tämä aiheutti koko valtakunnassa sen, että ylipaineen käyttö sammutushyökkäyksen tukena jäi menetelmänä lähes kokonaan pois käytöstä vuosikymmeniksi.  Nykyään se on taas yhtenä taktisena sammutusmenetelmänä otettu osin käyttöön meillä koto-Suomessakin.

PPV-taktiikka oikein käytettynä perustuu savutuulettimilla rakennuksen palotilaan aikaan saatavaan ylipaineeseen, jolla voidaan ohjata savukaasuja ja liekkejä, pudottaa palotilan lämpötilaa ja saada sammuttajille lisää näkyvyyttä ja turvallisuutta etenemiseen ja sammutus- ja pelastustyöhön. Rakennuskanta on Tansaniassa paljon "harvempaa" kuin Suomessa jo ilmastonkin vuoksi, ja olemme porukalla pohtineet, että tällä menetelmällä paikalliset kollegat saisivat lisää tehoa omaan toimintaansa.  Valitettavasti täällä ei ole tarvittavaa kalustoa tähänkään, mutta ajatuksena on antaa paikallisille myös tulevaisuuden kehitysajatuksia. Ehkäpä joskus he hankkivat myös savutuuletuskalustoa tähän tarkoitukseen.

Lentokenttäpaloaseman kalustohalli; hyvin ilmastoitu...

Päivän päätteeksi pääsimme tutustumaan Mwanzan lentokentän pelastustoimeen. Kävimme lentokentän paloasemalla, jossa päällikkö otti meidät ystävällisesti vastaan, ja saimme ensin selvityksen lentoaseman pelastustoimen toiminnasta, ja sitten tutustuimme kalustoon.

Päästiin paloauton kyytiin...

Mwanzan kaupungin ja lentokentän pelastuslaitoksilla on eri isäntä, mutta käytännön yhteistyö sujuu hyvin ja on kitkatonta, niin kuin kollegoiden kesken kuuluukin. Lentokentän väki oli erittäin kiinnostunut myös savusukelluskoulutuksesta, ja siitä vaihdettiin kovasti mielipiteitä ja ajatuksia.

Lentokentän henkilöstön erottaa vihreistä virkapuvuista.

Mwanza osa 7: Harjoittelua...

Ti 26.6.

Tämään jatkoimme siitä mihin eilen jäimme; paineilmalaitteiden käyttökoulutusta ja kalustohallin siivousta PI-laitteiden avulla.

Haimme aamulla taytetyt paineilmapullot satamasta, ja sitten mentiin takaisin Gandhi-talolle opettamaan laitteiden puhdistamista, kokoamista ja käytön jälkeistä huoltoa. Ensin Marko näytti ja selitti suorituksen kaikille, Gaddafi tulkkasi ja sitten jaettiin koko porukka päällystöä myöten pienryhmiin ja käytiin asiat kädestä pitäen jokaisen kanssa käytännössä läpi kolmen kouluttajan voimalla.

Iltapäivällä sitten suoritettiin laitteiden käyttöharjoitus palojälkien siivoamisessa; nyt satiin porukalle käyttökokemusta laitteista ja yllättävän nopeasti he omaksuivat laitteen käytön ja sen kanssa toimimisen.

Asian suhteen paikalliset olivat todella innostuneita, ja totesivat meille, että niin kauan kun tämä yhteistyöprojekti Tampereen aluepelastuslaitoksen kanssa on ollut olemassa, he ovat toivoneet juuri koulutusta ja kalustoa savusukellukseen.  Tällä on heille iso merkitys; nyt heillä on todellista kykyä pelastaa ihmisiä savuisista tiloista. Heidän oma arvionsa oli, että nyt tämän kautta he saavat entistä enemmän arvostusta paikallisilta asukkailta.

Olemme monelta taholta kuulleet ylistäviä kommentteja Mwanzan palolaitoksesta: Mwanzan kaupungin hallinnon taholta olemme kuulleet että "Mwanza firefighters are exeptional"; mm. viime vuosina heidän tekemänsä aktiivisen valistus- ja koulutustoiminnan tuloksena tulipalojen määrä kaupunkialueella on ollut selvästi laskusuunnassa. Tämän mainitsi pormestari Manyerere, joka kävi tutustumassa harjoittelupäiväämme paloasemalla.



Pormestari Manyerere vieraili paloasemalla tutustumassa harjoitukseen.

Olemme myös tutustuneet palolaitoksen kalustoon ja sen kuntoon. Ajatus on koko ajan tehdä pientä katselmointia sen suhteen ja loppuviikosta pitää neuvottelu, jossa teemme esityksiä heille kaluston modifionnista.

Paloaseman takaa löytyi kaupungin tekninen varikko, josta löytyi kaksi palolaitoksen ajoneuvoa aika surullisessa kunnossa. Toinen autoista oli ollut kolarin jäljiltä telakalla jo pari vuotta.

Saksalaisten lahjoitama paloauto. Tässä onnettomuusautossa Tampereen tuttumme, palotarkastaja Augustine Magere odotti kollegoita pelastamaan neljä tuntia vasen sääri ja reisi poikki.

Samoin aiemmin  Tampereen aluepelastuslaitoksen edellisellä kerralla lahjoittama  huilasi varikolla. Kun kysyimme, mikä mahtaa olla autossa vikana, vastaus oli "lack of power".  Emme ihan suoraan kysyneet, että miksei autoa ole korjattu takaisin hälytyskäyttöön, mutta vaikutelmaksi jäi, että kukaan ei ollut asiasta kauhean kiinnostunut.

Aiemmin Pirkkalassa palvellut vanha Mersu.

Paikallinen mentaliteetti näyttäisi olevan sellainen, että asioihin ei tartuta ainakaan kaikissa tapauksissa samalla tavalla kuin meillä Suomessa.