”Kun aamuisin ei harmita tulla töihin, tietää olevansa varmasti oikealla alalla.” Lääkintäesimies Jukka-Pekka on ihailtavalla tavalla realistinen oman työnsä vaativuudesta ja pitää mielessään työnsä tärkeimmän tavoitteen – ihmisten pelastamisen. Sanavalmis mies vaikuttaa varsin rennolta ja leppoisalta, mutta tosipaikan tullen hän on huippuammattilainen, joka toimii ammattimaisesti ja tehokkaasti tiukassakin paikassa. Aamunavauksena Jukka-Pekka soittaa työvuorolleen aina Metallicaa kalustohallissa.
Mikä on koulutuksesi ja työkokemuksesi?
”Valmistuin pelastajaksi Kuopiosta vuonna 1995, minkä jälkeen toimin palomiehenä samaisessa kaupungissa. Hakeuduin sitten Tampereelle terveydenhuolto-oppilaitokseen opiskelemaan leikkaus- ja anestesiahoitajaksi ja valmistuin sairaanhoitajaksi vuonna 1999. Tein opintojen ohessa töitä palomiehenä Tampereella.”
”Joulukuussa 1999 perustettiin lääkintäesimiehen yksikkö, mikä oli ja on edelleen kuljettamaton hoitoyksikkö. Aiemmin oli ollut muutamia vastaavanlaisia kokeiluja. Vuonna 1999 lääkintäesimiehiksi valittiin pelastuslaitoksen sisältä henkilöt ja vaatimuksena olivat sekä pelastaja- että sairaanhoitajan tutkinto. Aluksi titteli oli pelastaja-sairaanhoitaja ja varsinainen lääkintäesimiehen nimike otettiin käyttöön vuoden 2003 maaliskuussa. Lääkintäesimiehellä on selkeä esimiesrooli ja hänen yksikössään on samat hoitotarvikkeet ja lääkkeet kuin hoitotason ambulanssissakin.”
Miksi hakeuduit aikanaan tälle alalle?
”Kun piti tehdä valintoja siitä, mihin lähtisin opiskelemaan, totesin, ettei akateeminen ura kiehtonut eikä mikään olisi niin hienoa, kuin pelastaa ihmishenkiä. Halusin tehdä työtä, jossa olisi vähän actionia ja mietin myös poliisin työtä yhtenä vaihtoehtona. Veljeni oli tuolloin ambulanssissa töissä ja käsitykseni pelastusalasta olivat suhteellisen realistisia. Selvittelin myös etukäteen mitä pelastusala pitää sisällään, joten tiesin aika hyvin millaiselle alalle olin hakemassa. Itselläni on ollut aina hyvin suuri auttamisenhalu. Kaikilla alalla toimivilla toivoisi olevan kirkkaana mielessään, miksi olemme täällä töissä. Ihmisten auttamisen pitäisi olla tärkein motivaatio.”
Millainen on lääkintäesimiehen työnkuva?
”Olen lähiesimies omassa työvuorossani oleville ensihoitajille sekä niille palomiehille, jotka ovat ensihoidossa työvuorolistan mukaan. Meillä on ensihoitajia Keskuspaloasemalla sekä Nokian, Pirkkalan, Linnainmaan, Valkeakosken ja Hervannan paloasemilla. Esimiehenä huolehdin ensihoitajien työvuorolistat ja varmistan, että kaikilla asemilla on riittävästi väkeä. Hoitotason yksikössä on oltava hoitotason ensihoitaja ja tästä emme tingi, vaan tarvittaessa paikkaamme vajauksia tekemällä asemasiirtoja tai ottamalla henkilöitä ylitöihin. Hoitotasolla henkilöllä tulee olla AMK-tasoinen sairaanhoitajan tai ensihoitajan tutkinto ja kahden vuoden kokemus perustason yksiköstä ennen kuin on mahdollisuus päästä hoitotason yksikköön. Sairaanhoitopiirin vastuulääkäri määrittelee minkälaiset toimivaltuudet ja velvoitteet on perustason ja hoitotason yksiköissä.”
”Alaisuudessani on 11 ambulanssia miehistöineen. Henkilöstöhallintoa hoidetaan yhteistyössä komentotoimiston kanssa, mutta ensihoidossa varmistamme vahvuuksien täyttymisen. Vuoroesimies huolehtii palkanmaksuun liittyvät asiat, lääkintäesimies hyväksyy ylityöilmoitukset ja komentotoimisto kirjaa ne. Vuoronvaihdossa edellisen työvuoron lääkintäesimies raportoi oman vuoronsa tapahtumista, kesken jääneistä työtehtävistä, lääkintälaitteiden huoltoon liittyvistä asioista sekä ajoneuvoihin liittyvistä asioista. Esimerkiksi vara-autoihin joudutaan turvautumaan aika usein, koska ambulansseihin tulee paljon kilometrejä ja ajotyyli voi toisinaan olla autoja kuluttavaa. Aika usein jokin ajoneuvoista on huollossa. Tapanani on avata aamu Metallican tahtiin, eli kalustohallissa työvuoron kanssa tehdessämme varustetarkastusta meillä soi aina Metallican musiikki. Tämä on perinne koko lääkintäesimiehenuraltani ja tiedän, että tätä on jopa kopioitu muille pelastuslaitoksille. Pieni juttu, mutta se on meidän työvuoromme oma juttu.”
”Lääkintäesimiehenä toimiessa on etua siitä, että on myös suorittanut palomiehen tutkinnon. Onnettomuustilanteessa on hyvä tietää miten pelastusyksikkö toimii ja mitä toimenpiteitä yksi yksikkö pystyy tekemään. Palomiehen työstä olemme saaneet kokonaiskäsityksen erilaisista onnettomuustilanteista ja niissä toimimisesta. Lisäksi esimerkiksi alkusammutustaito on ollut usein varsin tarpeellinen. Kaksoistutkinto ehkä antaa myös valmiuksia soveltaa tiukoissa paikoissa. Palomiehet ovat lähtökohtaisesti hyviä keksimään keinoja ja käyttämään olemassa olevia välineitä luovasti.”
Työnkuvaan kuuluvat myös ambulanssien lääketilausten tekeminen ja tarvittaessa lääkkeiden noutaminen. Hoitovälineiden ylläpidosta lääkintäesimies huolehtii yhdessä lääkintämestarin kanssa. Ambulansseissa on satoja yksittäisiä tarvikkeita ja välineitä, joiden on oltava aina kunnossa. Lääkkeet säilytetään aina lukkojen takana.
Lääkintäesimies huolehtii ensihoitajien ylläpitokoulutuksesta yhteistyössä ensihoitolääkärin kanssa. Keskuspaloasemalla lääkintäesimies kouluttaa paljon itse, mutta muilla asemilla ensihoitajat voivat pitää koulutuksia valmiiden koulutusmateriaalien avulla. Lääkintäesimiesten ammattitaitoa testataan sairaanhoitopiirin lääketesteillä viiden vuoden välein. Lisäksi ensihoitolääkäri tekee kahden vuoden välein teoriatiedon- ja käytännöntaitojen testit.
Mikä on työssäsi haastavinta tai vaikeinta?
”Kaikista haastavinta työssäni on hätätilapotilaan hoitaminen. Onnettomuudessa on niin monta muuttujaa matkassa, jotka vaikuttavat siihen, miten hoidamme potilasta. Onnettomuustilanteessa toimimiseen vaikuttaa se, mitä on tapahtunut ja missä ja minkälaisia yksiköitä on hälytetty paikalle. Toisaalta on myös kiehtovaa, että tässä työssä joutuu joka päivä haastamaan oman osaamisensa. Pidän tärkeänä, että hoidan kaikki tilanteet aina yhtä hyvin ja olen ehdottoman tasapuolinen kaikille avun tarvitsijoille. Jälkeenpäin ei saa jäädä miettimään, teinkö tarpeeksi. Kerran hälytystehtävällä autettavan henkilön puoliso yritti mielistellä meitä ja tarjota milloin mitäkin saadakseen parempaa hoitoa puolisolleen. Sanoin, ettei voitelu nyt auta, vaan kaikki saavat yhtä hyvää hoitoa ja mikään rahasumma ei tee siihen muutosta, me teemme aina parhaamme.”
Mitkä ovat työsi parhaat puolet?
”Työkaverit ovat huippuja ja työyhteisö on hyvä. Voin luottaa kaikkiin 100 prosenttisesti. Täällä on kaksi erilaista rytmiä eli asemalla toimimme verkkaisesti ja leppoisastikin, mutta kun kongi soi, alkaa tapahtua. Ero on valtava ja ulkopuolinen voisi ajatella, että mitähän tämä porukka oikein tekee, kun näkee meidät asemalla eikä ole nähnyt palomiestä yöllä pelastamassa ihmistä palavasta asunnosta.”
”Parhaita kokemuksia ovat myös sellaiset onnistumiset, missä huomaa, että koko auttamisenketju on toiminut saumattomasti. Mieleen tulee eräs hälytys, jossa hätäkeskukseen tehtiin ilmoitus kadonneesta lapsesta ja oli epäilys, että lapsi voisi olla vedessä. Hätäkeskuspäivystäjä ei jäänyt sen enempää tivaamaan tarkempia tietoja vaan pisti ns. koko paletin käyntiin. Kun sitten ehdin keskustasta ajaa 15 kilometrin päähän onnettomuuspaikalle, lapsi oli jo nostettu sukeltajien toimesta vedestä ja elvytys laitettiin käyntiin. Myös sairaalan päässä tarkoituksen mukaiset hoitotoimenpiteet saatiin ripeästi käyntiin. Saimme myöhemmin tiedon, että lapsi oli toipunut tästä hyvin. Tämä on esimerkki siitä, kun kaikki osa-alueet toimivat niin kuin pitää ja toimittiin etupainotteisesti. Edes äidillä ei ollut varmuutta siitä, oliko lapsi vedessä, mutta kaikki toimivat pahimman olettamuksen mukaisesti eikä kukaan jäänyt jossittelemaan.”
”Toinen mieleen tuleva tilanne, jossa oli onnea matkassa, oli putoamisonnettomuus. Tässä onnettomuudessa matkapuhelin pelasti kaksi miestä. Saimme hälytyksen junaradalle pudonneista kahdesta miehestä. Pudonneet soittivat hätäkeskukseen ja kertoivat olevansa junaradalla, mutta paikkakuntaa enempää he eivät osanneet sijainnistaan kertoa. Puhelimesta oli akku loppumaisillaan, mutta soitimme heille silti ja ehdimme saada lisätietoja. Kysyimme tarkempia tietoja sijainnista ja siitä, mitä maamerkkejä he näkivät. Puhelun aikana miehet sanoivat junan menevän ohi. Samainen juna ohitti minut noin 5 sekunnin päästä ja sen avulla pystyimme tarkentamaan putoamispaikkaa. Pudotusta oli ollut noin 15 metriä ja molemmilla olivat jalat poikki. Paikka oli suojassa eikä pudonneita nähnyt ylhäältä kallionreunalta eikä lähellä menevältä tieltäkään. Ilman heidän omaa soittoaan hätäkeskukseen ei heitä olisi ihan helposti löydetty.”
Onko vuorotyö mielestäsi sopiva työaika?
”Pidän työaikaa hyvänä, ehkä siihen on niin tottunut, mutta jollain toisella työaikamuodolla tuntuisi oudolta toimia. Kun otan työkalut vastaan, tiedän että seuraavan vuorokauden olen niistä vastuussa ja pyöritän osaltani tätä palettia. On kunnia-asia, että vuoronvaihdossa esimerkiksi kalusto on kunnossa ja valmiina hälytyksiin seuraavalle vuorolle. Vaikka työvuoro olisi kiireinen, jaksan hyvin enkä koe, että potilas- tai oma työturvallisuus vaarantuisi vuorokauden mittaisen työvuoron aikana tämän takia. Ehkä iän myötä valvomisesta toipuu hieman huonommin ja seuraava päivä menee oikeasti levätessä.”
Onko työ henkisesti ja fyysisesti kuormittavaa?
”Henkistä kuormittavuutta on välillä aika lailla, koska työssä kohtaan syntymää ja kuolemaa ja paljon siltä väliltä. Olen nähnyt paljon kuolleita ja vainajia kohdellaan aina hyvin ja kunnioittaen enkä menetä niiden takia yöuniani. Totta kai nuoren ihmisen tai lapsen kuolema tuntuu pahalta. Erityisen paljon harmittavat tilanteet, jossa jonkun törttöily aiheuttaa sivullisen kuoleman.”
”Fyysisen kunnonkin on oltava kunnossa, mutta varsinaisesti ensihoitajilla ei ole kuntotestauksia eikä -vaatimuksia. Lääkintäesimiehet tekevät kuitenkin palomiehille kuuluvat vuosittaiset kuntotestit. Työ ei ole sinänsä fyysisesti kuormittavaa, koska lääkintäesimies ei usein joudu kantamaan.”
Onko tärkeää selvittää potilaan henkilöllisyys onnettomuuspaikalla?
”Potilaan henkilöllisyys ei ole ensihoidossa prioriteetti yksi vaan tärkeätä on hoitaa ihminen. Aina ensin tutkitaan peruselintoiminnot ja ne pyritään vakauttamaan, oli tilanne mikä tahansa. Tämä tarkoittaa siis sitä, että hengitystiet ovat auki, sydän lyö ja tajunnantaso tutkitaan. Nämä toimenpiteet tehdään kaikille huolimatta siitä, kuka henkilö on. Mikäli henkilö ei itse pysty puhumaan, henkilötietoja etsitään ensisijaisesti lompakosta. KELA-kortin taakse on kirjoitettu lääkekorvausten takia perussairauksien koodit. Tätä kautta saamme tiedon esimerkiksi verenpainetaudista, diabeteksestä ja sydän-ja verisuonitaudeista. Pelastuslaitoksella on myös henkilökohtaisia turvakortteja, joihin voi näitä omia sairaus- ja lääkitysasioita kirjata ja lompakossa kortti kulkee sitten aina matkassa mukana.”
”Harvoin tarvitsemme potilaan omaisilta sellaista tietoa, mikä vaikuttaisi hoitotoimenpiteisiin ensihoidossa. Käyttämämme lääkkeet ovat harvoin allergisoivia ja esimerkiksi elvytyksessä käytettävä adrenaliini on allergiareaktioissa yleisesti käytetty lääke. Henkilötietojen puute ei vaikuta potilaan saamaan hoitoon. Sairaalassa sitten tarvitaan jatkohoidon ja lääkitsemisten kannalta tarkempia tietoja potilaasta ja silloin voidaan joutua ottamaan yhteyttä omaisiinkin.”
”Kaikilla ensihoitajilla on taskuopas mukanaan, jossa on kerrottu esimerkiksi nuo KELA-kortin takaa löytyvien koodien selitykset. Oppaassa on myös yleisimmät potilasryhmät, esimerkiksi elvytys, hengitysvaikeus, rintakipu, synnytys ja tajuttomuus. Näistä on kerrottu yleisesti mitä pitää tutkia ja miten hoidetaan. Asiat ovat kaikilla tiedossa, mutta esimerkiksi yöaikaan tai muuten tiukassa tilanteessa on hyvä varmistaa, että asiat tehdään oikein. Myös lääkityksen annostuksia ja ohjeistuksia joutuu tarkistamaan oppaasta, Varsinkin suonensisäisissä lääkkeissä on oltava erityisen tarkka."
Kuinka hälytysajon aikana pystyy hoitamaan radioliikennettä?
"Hälytysajo on luonnollinen osa työtä, mutta se ei ole itsetarkoitus. Hälytysajoa ajetaan, koska potilas halutaan tavoittaa mahdollisimman nopeasti. Hälytysajossa on oltava kuitenkin äärimmäisen tarkka, koska auttajasta ei saa tulla autettavaa emmekä saa aiheuttaa vaaraa muille tielläliikkujille."
"Kokemuksen myötä tulee taitoa tietenkin tähän ja oppii ennakoimaan muiden tekemisiä liikenteessä sekä hahmottamaan mahdollisia uhkatekijöitä ennakolta. Joitain läheltä piti – tilanteita on ollut vuosien varrella. Liikenteessä näkee usein unohduksia vilkun käytössä ja liian suuria tilannenopeuksia. Joskus hälytysajoneuvon nähdessään autoilijat käyttäytyvät erikoisesti, on jopa niitä, jotka lähtevät ajamaan samaa vauhtia hälytysajoneuvon perässä."
