Turvallista Pirkanmaata tekemässä: Kiinteistöinsinööri Joni

Liikuntaa ja lukemista harrastava perheenisä Joni on tuplainsinööri, jolla on kokemusta ja osaamista niin Nokian Renkaiden suojeluinsinöörin kuin palotarkastajan työstäkin.

 

Mikä on koulutuksesi ja työkokemuksesi ennen pelastusalalle hakeutumista?

”Opiskelin ympäristöinsinööriksi ja opiskeluaikana pääsin Nokian Renkaille töihin. Tuolloin oli Nokian Renkaiden työhygieenikko jäämässä eläkkeelle ja tein hänelle kuuluvia töitä, kuten työolosuhteisiin (esim. liuottimet, melu, pöly, lämpö ja veto) liittyviä mittauksia ja seurantaa. Valmistuin vuonna 2000 ja minut nimettiin projekti-insinööriksi. Kävin lisäkoulutusta ja työnkuvaan liitettiin ongelmajätehuolto. Toimin ympäristöinsinöörin sijaisena ja tein ympäristöauditointeja sekä muita ympäristöjohtamisjärjestelmään liittyviä töitä. Myöhemmin työnkuvaani liitettiin vartiointia ja nimikkeeni muutettiin suojeluinsinööriksi. Tuolloin suojeluteknikko toimi tehtaan palopäällikkönä. Kävin teollisuuspalopäällikön kurssin ja toimin osa-aikaeläkkeelle siirtyneen suojeluteknikon sijaisena hänen eläkepäivinään. Lisäksi suoritin johtamisen ja turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinnot."

 

Miten hakeuduit pelastuslaitokselle töihin?

”Kun kävin turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkintoa, piti johtava palotarkastaja meille luentoa ja kiinnostuin palotarkastajan työstä, Sitten mietin jonkin aikaa asiaa ja hain pelastuslaitokselle töihin. Syyskuussa 2006 sain vs. palotarkastajan viran. Mielikuva palotarkastajan työstä oli muodostunut Nokian Renkaiden aikana. Silloinen Nokian palopäällikkö oli asiallinen ja antoi hyvän kuvan pelastuslaitoksesta. En kokenut, että olisin vaihtanut alaa, koska olin teollisuudessakin suojelutyössä. Mitään nuoruudenhaavetta ei koskaan ole ollut palomiehen urasta tai urasta ylipäätään pelastuslaitoksella.”

Millainen olit palotarkastajana?

”Halusin palotarkastajana hyödyntää niitä kokemuksia, joita olin teollisuudessa ollessani saanut ja millaisena olin nähnyt palotarkastajan asiakkaan silmin. Koetin olla konsultin roolissa ja kannustaa toimimaan oman turvallisuuden takia oikein, ei palotarkastajaa varten. Esimerkiksi pelastussuunnitelman osalta joutui paljon painottamaan sitä, että se tehdään itselle työkaluksi eikä täyttämään palotarkastajan mappihyllyä.”  

Milloin siirryit palotarkastajan työstä kiinteistöinsinööriksi?

”Vuoden 2011 alusta organisaatiomuutoksen myötä aloin tekemään kiinteistöinsinöörin töitä. Olin vuoden ajan puoliksi palotarkastajana ja puoliksi kiinteistöinsinöörinä. Valmistuin vuonna 2011 myös rakennusinsinööriksi.”

Kiinteistöinsinöörin työnkuva

Kiinteistöinsinöörinä Joni on mukana kaikissa muutoksissa, jotka koskevat paloasemaverkostoa tai olemassa olevien asemien remontteja tai sopimuksia.

”Paloasemakiinteistöt ovat pääsääntöisesti kuntien eli kunnat vastaavat kunnossapidosta. Minä toimin pelastuslaitoksen puolelta yhteyshenkilönä eli olen tekemässä vuokra-, ylläpito- ja erilliset siivoussopimukset. Yleensä vuokrasopimukset kattavat siivoukset, pihatyöt, sähköt, vedet, lämmön sekä jätehuollon. Sopimukset ovat toistaiseksi voimassaolevia ja päivityksiä tehdään tarpeen mukaan. Tarvittaessa olen sitten yhteydessä kuntien isännöitsijöihin, mutta muuten nämä asiat eivät vaadi jatkuvaa yhteydenpitoa. Pelastuslaitoksen sisällä olen ehkä eniten yhteydessä palopäälliköiden kanssa ja pelastuslaitoksen ulkopuolella kuntien teknisien henkilöiden kanssa.”

”Kiinteistöjen sisäilmaongelmat vievät aika paljon aikaa. Tällä hetkellä ne tuntuvat olevan hyvin yleisiä ja meillä on käynnissä yhdellä asemalla sisäilman laadun tutkiminen. Sisäilmasta on löydetty bakteereita sekä itiöitä ja tilanteen laajuutta selvitellään. Vastuu korjauksista on kiinteistön omistajalla, mutta meidän täytyy työantajana huolehtia omien työntekijöiden työoloista.”

”Työnkuvaani on tullut mukaan myös tavaralogistiikka eli se miten meillä varmistetaan vaikkapa, että toimistotarvikkeita on jokaisella asemalla tarpeeksi ja puuttuvia voidaan helposti tilata. On asioita, joita voisimme tehostaa. Esimerkiksi sisäisen postin volyymi on joillakin paloasemilla niin pieni, että nykyinen logistiikka ei oikein toimi sen toimittamiseksi perille. Selvittelen erilaisia palveluvaihtoehtoja tällaisten asioiden ratkaisemiseksi. Tämä on osa toimitilapalvelua. Jokainen voi keskittyä täysin omaan työhönsä eikä työtehtäviin tarvitse liittää lähettipalveluita."

Miten etenee uuden paloaseman rakennuttaminen?

”Tällä hetkellä on menossa uudishankkeet Akaassa, Ylöjärvellä ja Sastamalassa. Ylöjärvelle rakennettavan Teivon paloaseman rakentamishankkeessa olen ollut mukana alusta asti. Lokakuussa 2011 päätettiin käynnistää rakennushankkeen käytännön toimenpiteet. Teivon aseman kohdalla rakennuttajaksi tuli Tampereen palvelukiinteistöt. Rakennuttaja teki arkkitehti-, lvi-suunnittelija- ja sähkösuunnittelija-kilpailutukset. Meillä on oma tilaohjelma, jossa käydään läpi mitä tiloja tarvitaan. Suunnitteluryhmä miettii, mitä tiloja tehdään ja mihin käyttöön tiloja tarvitaan. Valitun arkkitehdin kanssa tehdään sitten vielä tarkemmat suunnittelut tiloista. Tämä Teivon paloasemahanke eteni nopeasti; vuoden 2012 alussa oli valmiina ensimmäiset piirustukset ja kesällä 2012 alkoi rakentaminen. Paloasema valmistuu maaliskuun 2013 lopulla, jos aikataulussa pysytään. Paloaseman rakennustyötä on hidastanut lähelle rakennettavan ABC:n räjäytystyöt.”

Minkälaisena koet pelastuslaitoksen työnantajana ja työyhteisönä?

”Palotarkastajan työ oli itsenäistä hommaa ja silloin en juurtunut taloon kunnolla. Nykyisin olen osa porukkaa ja koen yhteenkuuluvuuden tunnetta. Olen tutustunut väkeen, koska teen töitä useiden pelastuslaitoksen henkilöiden kanssa. Viihdyn työssäni ja meillä on hyviä tyyppejä töissä. Työkaverit ja työnmielekkyys vaikuttavat paljon motivaatiooni. Pelastuslaitos pyrkii eteenpäin ja meillä on käynnissä uusia hankkeita, kehitytään ja myös halutaan kehittää.”

Mitkä ovat työsi haasteet?

”Sisäilmaongelmien selvittäminen ja niiden eteenpäin vieminen, koska sisäilmaongelmat ovat aina kokemusperäisiä juttuja. Niiden todentaminen vaatii tutkimista ja selvittelyä ja ne ovat aina vakavia asioita. Taloudellinen ajattelu on tärkeää, mutta myös haasteellista ja resursseja on osattava hyödyntää oikein. Ajankäytön hallinta on välillä haastavaa ja väkisinkin meinaa tulla kalenteriin päällekkäisyyksiä, kun kalentereita sovitellaan useiden ihmisten kanssa. Mielestäni ulkoiset kontaktit ovat ensisijaisia tällaisissa tilanteissa, mutta kaikkien ajankäyttöä tulee kuitenkin kunnioittaa.”

  

Mikä on parasta työssäsi?

”Vapaus ja työn mielekkyys. Joudun pistämään osaamiseni likoon, mutta saan tehdä paljon todella mielenkiintoisia projekteja. ”

Turvallista Pirkanmaata tekemässä: Palokunnan pappi Antero

Paloasemien käytävillä törmää välillä mieheen, jolla on asema-asun lisukkeena liperit, joka laulaa ja soittaa palomiesten kanssa erilaisissa kokoonpanoissa ja joka osallistuu lähes joka viikonloppu pelastuslaitoksen työntekijöiden perhejuhliin. Tämä mies on palokunnan pappi Antero.

Koulutus ja työkokemus

Antero valmistui teologian maisteriksi vuonna 1986 ja oli pappina ensin Espoossa. Vuodesta 1988 lähtien hän on ollut töissä Tuomiokirkossa Tampereella. Papin perustyön lisäksi Antero on operatiivinen johtaja seurakunnassa ja hänelle kuuluu osittain kirkkoherralle kuuluvia työtehtäviä kuten henkilöstöhallintoa. 

Mitä tekee pappi paloasemalla?

Poliisilla on ollut tällainen työyhteisön oma pappi jo ennen pelastuslaitosta ja sieltä haettiinkin mallia sekä hyviä kokemuksia tällaiseen toimintaan. Papin rooli työyhteisössä kuuluu valmiussuunnitelmiin ja myös isoilla yrityksillä on omia nimikkopappeja. Pelastuslaitoksella Antero tarjoaa väylän keskustella mieltä painavista asioista eli hänen tehtävänsä on olla läsnä.

 ”Olen ollut palokunnan pappina vuodesta 2005 ja alusta asti olen käynyt paloasemilla kerran viikossa. Työnkuvani täällä olen saanut itse päättää ja toimialueeseeni kuuluu Tampereen kaupungin alueen paloasemat sekä lähikuntien paloasemia. Muistaakseni ajatus palokunnan omasta papista lähti pelastuslaitoksen puolelta eikä tätä tarvinnut miettiä hetkeäkään. Palokuntamaailmaan pääsy oli tuohon aikaan sopiva muutos työhöni, koska kaipasin uudistusta omaan työhöni - tämä tuntui lähes tilaustyöltä. Oma VPK-nuorisotaustani Orivedeltä vaikutti myös siihen, että koen toimimisen paloasemilla itselleni sopivaksi ja niiltä ajoilta on täällä paljon tuttuja.”

Alkuaikoina Antero lähti mukaan hälytystehtäviin, jotta pääsi tutustumaan palomiesten työhön paremmin. Lisäksi hälytystehtävissä Anterolla oli luonteva rooli olla omaisten tukena. Varsinaisesti hälytyksiin lähtemisestä ei ole tarkasti sovittu mitään, mutta isompien onnettomuuksien kohdalla saatetaan Anteroa pyytää lähtemään mukaan, mikäli mies asemalla juuri silloin on. Anteron rooli on pitää työyhteisöstä huolta eikä niinkään keskittyä onnettomuuksien uhreihin ja heidän omaisiin. 

Antero on alusta asti pukeutunut asema-asuun ja hänet erottaa joukosta vain asema-asun kaula-aukosta pilkistävät papin liperit. Asema-asu on varmasti auttanut henkilökunnan suhtautumiseen ja Antero kokee kuuluneensa alusta asti porukkaan. Päivänsä aika Antero pyrkii kiertämään paloasemalla eri puolilla ja olla mahdollisimman monelle tavoitettavissa. Kuitenkin eniten Antero tapaa operatiivista henkilöstöä.

Mitä asioita papille oikein kerrotaan?

Pelastuslaitoksella Anterolle on muodostunut tärkeä rooli, hän on se jolle voi puhua asiasta kuin asiasta.

”Vaikeista asioista ei välttämättä heti puhuta, vaan asiat tulevat keskusteluun ajan myötä. Välillä puhutaan yllättävät vanhoistakin asioista. Nykyään tarve on olla tavoitettavissa ja läsnä. Työyhteisön kysymysten lisäksi halutaan usein puhua myös henkilökohtaisia asioita. Työni palokunnan pappina ei rajoitu vain kertaan viikossa vaan olen usein myös toimittamassa henkilökunnan tai perheen jäsenten vihkimiset, lasten kastamiset ja hautajaiset. Koen, että henkilökunnalla on matala kynnys lähestyä minua niin töissä kuin vapaa-ajallakin.”

Vaikka Antero on pappi, ei itsetarkoitus ole puhua pelkästään uskon kysymyksistä. Usein miten puhutaan perheen asioista, avioliiton ongelmista tai taloudellisista asioista. ”Mutta yllättäen tulee hengellisiäkin pohdintoja, jotka alkavat usein herjalla. Uskon asioiden puhumisessa en tee aloitetta itse vaan sen tekee aina joku muu. Toisaalta olen ollut paloasemalla niin kauan ja tiedän ihmisten elämästä ja taustoista aika paljon, että osaan kysyä jotain sellaista mistä saa helposti keskustelun aikaiseksi.”

Vierastetaanko pappia?

”Vastaanotto palokuntamaailmaan oli hyvä ja omien töiden kautta tuttuja oli täällä jo etukäteen. Tutut esittelivät sitten muille, mutta oma paikka piti lunastaa ja luottamus ansaita ihan itse. En tehnyt mitään valmista suunnitelmaan miten toimin tai miten lähtisin työtä tekemään. Heti alusta asti koin, että minut otettiin palokunnan omaksi papiksi ja suurin osa kirkollisista toimituksista (kasteet, häät ja hautajaiset) kohdistuu pelastuslaitoksen henkilöstöön. En pidä sitä rasitteena vaan saan sitä kautta uusia kontakteja ja näen millainen on työntekijän siviiliverkosto.”

”Työtehtävissä on henkilöillä tietenkin eri rooli kuin kahvipöydässä ja porukka osaa toimia tilanteen mukaan. Ei kukaan vedä mitään roolia siksi, että pappi istuu pöytään. Kyllä se kielenkäyttö ja vitsit ovat ihan samalla tasolla. On hyvä, että pappiin osastaan suhtautua luontevasti. Ja tuo luontevuus onkin lisääntynyt vuosien myötä. Tosin henkilöstön vaihtuvuutta on tapahtunut jonkin verran ja vaikka vanhoihin tuttavuuksiin olisikin helppo tukeutua, tulee myös uudet työntekijät ottaa huomioon."

  

Millainen työyhteisö pelastuslaitos on?

”Kaveriverkosto on todella tiivis, vastaavaa en tiedä olevan muualla. Porukka on lojaalia keskenään ja, jos jollain menee heikosti, siviilissä autetaan. Täällä työkaverit uskaltavat tukeutua toisiinsa ja soittelevat toisilleen. Paljon ollaan myös tekemisissä perheiden kesken ja pyydetään työkavereita lapsille kummeiksi. Tämä porukka auttaa oikeasti toisiaan!”

”Olen mielestäni päässyt aika hyvin mukaan kaveripiireihin. Yhden tuttavuuden kautta aukeaa  monesti laajempi verkosto johon pääsee itse mukaan. Vaikka jättäytyisin syrjään tästä tehtävästä, ystävyyssuhteet todennäköisesti  jatkuisivat.”

Anteron harrastukset liittyvät myös paljon pelastuslaitoksen työyhteisöön. Hän on mukana useammassa soittokokoonpanossa, joista osa menee ristiin toisten kanssa. Uutena harrastuksena on pelastuslaitoksen mieskuoro, jossa Anterolla on ollut ns. ”kummisedän” rooli eli hän on auttamassa alkuunpanossa, mutta  myös osallisena. Vaikka hän käy kuntosalilla talon ulkopuolella, törmää hän sielläkin usein  talon väkeen. Lisäksi joskus on järjestetty yhteisiä reissuja moottoripyörillä.

 Mitä haasteita pelastuslaitoksella on?

Anteron mielestä pelastuslaitoksen haasteena on iso organisaatio, jossa hierarkisuus voi ajaa vuorovaikutuksen ohi. Kaikilla tasoilla pitäisi toimia tasavertaisesti ja vuorovaikutuksen olla avointa. Lisäksi isolle osalle henkilökuntaa vuorotyö aiheuttaa haasteita omaan elämään.

”Vuorotyötä ja tällaista välillä henkisesti rankkaa työtä tekevillä työ heijastuu myös kotiin, saattaa tulla kitkoja ja hankaluuksia. Varsinkin, jos perheessä toinenkin on vuorotöissä. Vaikean työvuoron jälkeen ei välttämättä olla puolison kanssa samalla tasolla, koska ajatukset voivat olla vielä töissä. Kontrasti korostuu juhlapyhien aikaan; rankoista keikoista on kodin idylliin välillä pitkä matka.”

Minkälainen rooli paloasemakäynneillä on itsellesi?

”Haluaa pitää kiinni tavoitteestani jalkautua konkreettisesti tänne ja olla osa porukkaa. Ilman tätä työnkuvaa en pääsisi luontevasti tekemisiin näin ison porukan kanssa. Koen tämän olevan näköalapaikka ihmisen elämään ja saan uusia ajatuksia myös papin työhöni. Kirkolla on sama intressi, eli toimitaan ihmisten hyväksi ja jalkaudutaan ihmisten keskuuteen. Koen, että kirkko voi tässä antaa jotain niille, jotka toimivat muiden auttamiseksi. Jonkinlainen vaikutus on myös omaan elämääni, koska vaimo kyllä kotona huomaa, kun olen käynyt paloasemalla, liekö vitsit sitten erilaisia kuin normaalisti.”

  

 

Miten oma työyhteisö suhtautuu työhösi pelastuslaitoksella?

”Tampereella tehdään työpaikkatyötä parinkymmenen yrityksen kanssa, mutta pelastuslaitos ja poliisi ovat ainoat julkiset organisaatiot. Kirkko suhtautuu hyvin myönteisesti tämänkaltaiseen työhön, jossa ollaan lähellä ihmisiä heille luonnollisissa tilanteissa. Pappia on helppo lähestyä omalla reviirillä.”

Mikä on palokunnan pappina olossa merkittävää?

”Saan kurkistaa tärkeää ja välillä rankkaakin työtä tekevien henkilöiden siviilipuolelle ja saada siitä käsitystä ja nähdä mitä on taustalla. Se, että jaksaa täällä tarkoittaa, että tukea on taustalla. Aiemmin pidettiin parina vuonna 112-päivän iltajuhla, jossa oli mukana pelastuslaitoksen, poliisin ja hätäkeskuksen työntekijöitä puolisoineen. Ensin oli ehtoolliskirkko ja sen jälkeen vapaamuotoinen illanvietto, jossa oli mm oman väen musiikkiesityksiä. Toiveeni on, että jollain tapaa voitaisiin taustajoukkoja muistaa tämäntyyppisillä tilaisuuksilla. Esimerkiksi äitienpäivälle voisi kehitellä jonkun tilaisuuden.” 

Turvallista Pirkanmaata tekemässä: Valvomonhoitaja Anne

Valvomonhoitaja Anne huolehtii pelastuslaitoksen puhelinvaihteesta, hälytyksen aikaisista tukitoiminnoista sekä Keskuspaloasemalle tulevien asiakkaiden vastaantottamisesta. Viesti- ja johtokeskus Wivissä tehdään töitä kolmessa vuorossa ja sivusta katsoen tietokoneruutuja ja puhelinliikennettä oli varsin runsaasti seurattavaksi.

Mikä on koulutuksesi?

”Kauppakoulun jälkeen siirryin toimistotöihin ja parin työpaikan jälkeen päädyin isäni jalanjäljissä palolaitokselle. Ensin olin n. 1,5 kk toimistossa ja sitten aluehälytyskeskuksessa.  Valmistuin hätäkeskuspäivystäjäkurssilta keväällä -84 Espoossa, joka oli tarkoitettu siihen aikaan lähinnä jo alalla oleville. Tuolloin viransaanti edellytti kyseisen kurssi käymistä. Viran sain saman vuoden syksyllä.”

Anne siirtyi Pirkanmaan hätäkeskukseen joulukuussa 2004 ja oli siellä vuoteen 2007 asti. Pelastuslaitoksen palvelukseen hän palasi vuoden 2008 alussa, kun valvomoon haettiin lisää henkilökuntaa. Vuonna 2008 alkoi nykymuotoinen viesti- ja johtokeskuksen (Wivi) toiminta, jossa asiakaspalvelun lisäksi tuotetaan hälytystehtävien aikaisia tukitoimintoja.  Samalla valvomonhoitajat siirtyivät kolmivuorotyöhön.

Mikä on valvomonhoitajan työnkuva?

”Arkipäivisin työ koostuu monesta erilaisesta tehtävästä, joista suurimpana asiakaspalvelu lähinnä puhelinvaihteen hoidon muodossa,  iltaisin ja viikonloppuisin myös sosiaali- ja terveystoimen vaihde. Pelastuslaitoksen sisäisiä puheluita välitämme myös aika paljon.”

Wivi vastaanottaa myös Keskuspaloasemalle tulevat vieraat, joista suurin osa tulee ennalta suunnitellusti. Kuitenkin ympäri vuoden paloasemalla käy turisteja, joita vanha rakennus tai pelastuslaitoksen toiminta kiinnostavat. Myös museoon haluavia tulee aika ajoin ja onneksi yleensä löytyy joku, joka pystyy esittelemään taloa myös näille ”yllätysvieraille”.

”Ensisijaisena sekä myöskin tärkeimpänä tehtävänä on tukitoimintojen antaminen yksiköille. Käytössä on erilaisia ohjelmia, joista tietoa löytyy. Niistä muutamia mainitakseni paloposti, kiinteistötietojärjestelmä, Crash –autojen turvalaiteohjelma.”

Wivissä seurataan hälytyksiä ja kuunnellaan tarvittavia puheryhmiä ja Wivi on myös ainoa paikka, missä kuunnellaan Pirkanmaan ja Satakunnan Virve-käyttäjien PRIYL-kutsu –puheryhmää. Wivi tuottaa paljon tukipalveluita hälytysten aikana, kuten esimerkiksi yhteydet sähkö- ja vesilaitoksiin, lähettää mediatiedotteet, pitää päiväkirjaa hälytystehtävistä, ottaa yhteyttä isännöitsijöihin ja huoltoyhtiöihin sekä tarvittaessa etsii vaikka internetin karttapalveluista ilmakuvia kohteista. 

Joukkuelähtötilanteessa vuoroesimies tulee Wiviin asiantuntijan rooliin. Hän avustaa tukitoiminnoissa ja voi joskus toimia vaikkapa tulkkina radioliikenteessä, koska saa selvää maskin alta tulevasta puheesta.

Hälytyksistä lähtee medialle tiedote samaan aikaan kuin hälytys tulee pelastuslaitokselle. Vuoteen 2011 asti media soitti päivystävälle palomestarille halutessaan lisätietoja. Nykyään media soittaa Wiviin, joka välittää puhelun palomestarille, mikäli tämä pystyy siihen vastaamaan. Tällä järjestelmällä taataan se, että kun media soittaa, aina joku vastaa ja he saavat tiedon, milloin tietoja on mahdollista saada. Lisäksi palomestarit saavat hälyksen alkuvaiheessa työrauhan, koska alkuvaiheen radioliikenne on yleensä vilkasta ja siinä ei ehdi antamaan välttämättä lausuntoja medialle. 

Lisäksi Wivistä annetaan kulkuoikeudet eri paloasemille ja teemme tarvittaessa tuntiseurantakirjauksia, jos joku on unohtanut ”leimata” kulkulätkänsä.

Minkälaista työaikaa valvomonhoitajat tekevät?

”Tällä hetkellä käytössä on työaikamuoto, jossa teemme päivävuoron, iltavuoron, aamuvuoron ja yövuoron. Sen jälkeen on nukkumispäivä ja kaksi vapaapäivää. Meitä on täällä 8 valvomonhoitajaa, joista on töissä aina kaksi paitsi yöllä, jolloin täällä ollaan itsekseen. ”

Anne ei pidä vuorotyötä kuormittavana ja hän palautuu yövuorosta yleensä hyvin. Vuorolistat ovat tiedossa vuodeksi eteenpäin, joten oman vapaa-ajan suunnittelu on helppoa.

Minkälaisena koet pelastuslaitoksen työpaikkana?

”Koska henkilökuntaan on niin paljon ja suurimman osan tietää vain ulkonäöltä (kaikkien nimiä, virkanumeroita, saati lempinimiä ei voi tietää/yhdistää kasvoihin), niin siitä huolimatta tuntee että ollaan samaa suurta perhettä. Apua saa kun vain uskaltaa pyytää niin työ- kuin henkilökohtaisissa asioissa. Jälkimmäisen olen saanut kokea kohdatessani kaksi vuotta sitten avomieheni äkillisen poismenon. Pyyteettömästi on apua tarjottu ja olen oppinut sitä pyytämään.”

Mikä on työssäsi haastavinta?

”Tietoa on paljon saatavilla, mutta se, mistä sen löytää, voi olla joskus haastavaa. Välillä tehdään jopa salapoliisityötä ja koko ajan tulee lisää tietoa ja muistettavia asioita. Myös terminologia on mielestäni haastavaa. Koen, että koulutuksestani on paljon hyötyä, varsinkin uusien asioiden omaksumisessa, kun pohjalla on tietoa jo olemassa olevista menetelmistä ja järjestelmistä sekä kokemusta hälytyksen aikaisista toimenpiteistä. Myös kunnallisen AHK:n työkokemuksesta on hyötyä, silloin tehtiin paljolti samoja asioita, mutta tietojärjestelmät olivat toisenlaiset, esimerkiksi palopostienkartat olivat ihan perinteisen paperiset. ”

Mikä on parasta työssäsi?

"Tykkään olla töissä paikassa, jossa käy ihmisiä ja tapaan ihmisiä päivittäin. Hätäkeskuksessa työskenneltiin tavallaan suljetussa paikassa, jossa näin vain samassa tilassa työskenteleviä.  Ja työ on monipuolista. Hätäkeskuksesta kaipaan kuitenkin hieman sitä säpinää, mitä siellä oli."

Haastattelun aikana tapahtunutta:

Noin kahden tunnin keskustelumme aikana Anne ja toinen vuorossa ollut valvomonhoitaja ovat hoitaneet vilkkaan puhelinliikenteen ja ”luukulle” tulleiden asiakkaiden lisäksi Nokian valtatiellä sattuneen onnettomuuden tukitoimintoja. Tämän onnettomuuden aikana yhdistettiin median puheluita päivystävälle palomestarille, selvitettiin onko onnettomuuspaikka pohjavesialueella, ilmoitettiin tieliikennekeskukselle tien olevan poikki sekä lähetettiin mediatiedote.

Muistatko jotain erikoisia tapauksia tai sattumuksia?

”Paljon on tapahtunut eikä niitä muista, mutta kerran selvittelin internetistä palomestarille erään kuljetusfirman yhteystietoja ja sanoin, että kyllä täältä NMT-numero löytyy. Mistä lie tuollainenkin kirjainyhdistelmä mieleen muistunut? Kyseessähän tietysti oli GSM-numero. Saatiinpas ainakin palomestarin kanssa siitä hyvät naurut.”