![]() |
Kuva: Petri Remsu |
Ari on jämäkkä monitoimimies, jolta sujuu niin delfinaarion sukellustyöt ja monimutkaisten tietokoneohjelmien hallinta. Pitkään työuraan pelastusalalla mahtuu paljon vauhtia ja vaarallisia tilanteita, mutta toinen työ maatalouden parissa sekä harrastuksen luonnon parissa tasapainottavat miehen vauhtia. Ja on Ari esitellyt Ransullekin paloasema Ransu Paloasemalla –kirjassa.
Koulutus ja työkokemus
Ari suoritti palomiestutkinnon vuonna 1981 ja paloesimiestutkinnon vuonna 1985.
”Palomiestutkinto oli puolivuotinen eikä siihen sisältynyt ensihoitoa muuten kuin yhden ensiapukurssin muodossa. Palomieskurssi (kurssin virallinen nimi) oli käytännön kurssi, jossa ei opiskeltu onnettomuuksien ennalta ehkäisyä kuten nykyään. Olin jo ennen palomiestutkintoa sijaisena palokunnassa ja valmistumisen jälkeen sain palomiehen viran.”
Paloesimiestutkinnolla pääsi tuolloin pieniin kuntiin palopäälliköksi. Koulun jälkeen reilun vuoden päästä Ari aloitti esimiehen työt. Palomestarin tutkinnon hän suoritti vuonna 1992 Pelastushallinnon koulutuskeskuksessa Espoossa.
”Tämän jälkeen olin palotarkastajana ja tehtäväni oli hoitaa tietohallintoa. Tässä vaiheessa Tampereen aluepelastuslaitoksessa oli mukana Tampereen lisäksi Pirkkala ja pikkuhiljaa naapurikuntia alkoi liittyä yhteen. Siirryin takaisin paloesimieheksi ja jossain vaiheessa sain vastuulleni ruiskumestarin tehtäviä. Ruiskunmestarin tehtävät olivat osittain samoja kuin nykyisen vuoroesimiehen tehtävät. Ruiskumestarit hoitivat oman työvuoronsa asioita ja minä hoidin lisäksi vielä nykyisin komentotoimistolle kuuluvia tehtäviä. Jokaisella jaoksilla oli oma palomestari, joka toimi ”isänä” ja sitten ruiskumestari oli jaoksen vääpeli. Käytännön työmyyrä siis.”
Pelastuslaitoksella käytössä olevan Rescue plannarin (työnhallinta ohjelmisto, jossa suunnitellaan miehistön työvuorot ja lomat) kehitystyössä Ari toimi ohjelmistoyrityksen asiantuntijana. Valmiista ohjelmasta piti räätälöidä pelastuslaitoksen tarpeisiin soveltuva versio. Tämä versio on käytössä nykyisin myös muillakin pelastuslaitoksilla.
”Organisaatiouudistuksen myötä 2011 siirryin takaisin paloesimieheksi, koska ruiskumestarin tai vuoroesimiehen tehtävät olisivat ehkä kasaantuneet liikaa yhdelle miehelle, joka oli niitä jo hoitanut. Otin vuoden virkavapaata saadakseni hieman etäisyyttä ja palattuani hain palomestarin virkaa. Olin tehnyt 20 vuotta palomestarin sijaisuuksia ja syksyllä 2012 pitkäaikainen tavoite täyttyi ja sain palomestarin viran.”
Palomestarin työnkuva

”Koordinoin Länsi-Pirkanmaan alueella yleisötilaisuuksia eli kerään tiedot tilaisuuksista ja välitän tiedot eteenpäin muille palomestareille. Olen mukana harjoitusalueiden turvallisuusohjeiden laadinnassa jo suunnitteluvaiheessa. Olen ollut työsuojeluvaltuutettuna ja tehnyt vanhalle harjoitusalueelle turvallisuus ja käyttöohjeita. Lisäksi avustan ilotulitteiden turvallisen käytön toimintaohjeiden laatimisessa, koska olen hankkinut siviilissä osaamista räjähdeasiantuntijana.”
Minkälaisena koet pelastuslaitoksen työpaikkana?
”Yli 30 vuotta talossa olleena voi sanoa, että tämä on koti. Täältä olisi todella vaikea lähteä kokonaan, se olisi pakon sanelema tilanne. Ehkä se kuuluu palokuntamaailmaan, että tänne jumitutaan. Työnantajana meillä tuntuu olevan vähiten pahoja ongelmia kuin muissa pelastuslaitoksissa. Totta kai ongelmia on, mutta enemmän on hyvää. Meillä on ollut aina vahvoja johtajia ja Tampereen oma malli tehdä asioita. Täällä halutaan kehittää ja kehittyä.”
Mitkä ovat työsi haasteet?
Tehdä työ niin hyvin kuin mahdollista siten, että ei tarvitse jälkeenpäin miettiä teinkö oikein. Palomestarin viran saanti ei ole sinällään tuonut uutta opittavaa, koska kokemusta siitä työstä oli jo paljon valmiiksi.”
Kuormittaako vuorotyö?
”Työaika on hyvä. Ainoa oikea työaika päivystykseen on 24 h mittainen vuoro ja vuorokauden mittaisten työvuorojen lisäksi saan olla päivätöissä. Koska palomestarin työnkuva on laajentunut siitä, mitä se oli aiemmin vuorokausirytmissä, on oltava tavoitettavissa useimmin. Tavoitettavuus on tärkeää ja hyvää palvelua. Yötyöskentelyä ei ole itselleni raskasta, siihen pitää asennoitua omallatapaa. Ei saa ajatella että työ olisi vaarallista.”
Eräs marraskuinen työvuoro
08:00 Tehtävien
vaihto ja raportointi päivystyksen lopettavalta palomestarilta
08:15 Päivän ohjelman
ja miehistövahvuuksien sovitusta vuoroesimiehen kanssa
08:30 Päivän
tehtävien ja postin tarkastusta
09:00
Keskuspaloasemalle palaveriin
vuoden 2013 operatiivisten tarkastuskohteiden jakamiseksi eri toimialueille
10:22 Automaattihälytys hoitolaitokseen,
joka ilmeni remonttimiesten asennustyössä aiheuttamaksi. Ei tulipaloa. Yksiköt
RPI 32, 501 ja 571 vahvuudella 1+1+6
10:44 Palaveri jatkuu
11:30 Työterveydessä
jäykkäkouristusrokotus sekä Aslak –kuntoutuksesta sopiminen
12:00 Ruokailu
keskuspaloasemalla
12:30 Palaveri
aluepelastuslaitoksen työtapaturmien jälkeisen toimintaprosessin luomiseksi
15:00 Edellisen
päivän öljyvahingon jälkitarkastus Nokialla
16:00 Yleisötilaisuuksin
tarkastuksien suunnittelua ja ennakkolausuntojen laatimisia
18:30 Kuntosalilla
kevyt treeni
20:00 Iltaruokailu
21:00 Joukkuelähtö, asuntopalo
Pirkkalassa. Osoittautui koneellisen ilmastoinnin levittämäksi vesihöyryksi.
RPI 32, 521, 531, 5341, 501, 103, 106 ja EPI 421 vahvuudella 1+4+17
21:30 Sähköpostien
läpikäyntiä ja vastauksia niihin
23:30 Raporttien
kirjoittamista
00:30 Räjähdysvaaralliset
aineet lakikokoelmaan tutustuminen
01:30 Varuilla oloa
06:30 Aamupala
7:45 Valmistautuminen
tehtävien vaihtoon seuraavaksi vuoroon tulevan palomestarin kanssa
Onko jotain hälytystehtäviä, jotka ovat jääneet mieleen?
”Ensimmäinen iso tulipalo on jäänyt mieleen, se oli palomiehen kaste. Olimme syksyllä kesämieskokeissa, joissa testattiin ketkä kesäsijaisista saisivat jäädä talveksi töihin. Meidät oli lukittu vastapuolelle taloa, jotta ei nähty mitä etupihalla tapahtuu, jossa kokeet pidettiin. Ihan paloaseman lähellä Ojakadulla syttyi tulipalo ja me naureskeltiin sijaisten kanssa tilannetta kunnes silloinen esimies tai ruiskumestari tuli huutamaan meille ikkunoista kurkkiville: mitä te siellä naureskelette, tänne töihin sieltä. Se oli ensimmäinen iso tulipalo missä olin mukana ja sen kyllä muistan. Muuten tosi hankala nostaa esille yhtään mieleen jäänyttä onnettomuutta. Ehkä se kuuluu ammattiin, että pystyy työntämään sellaiset taakse.”
Parasta työssä?
”Monipuolisuus. On operatiivista toimintaa, sitten on toimistopäivätyötä. Iloni on se, että olen saanut olla usein kehittämistyössä, koska pidän uuden kehittämisestä ja siitä, että asioita viedään eteenpäin.”